Pystykiurunkannus 'Beth Evans' kylpee pääsiäisviikon auringonkilossa. Tämä on kukkinut jo viikkoja, vaikka paikka ei ole erityisen aurinkoinen. Tonttini on täynnä luonnon pystykiurunkannusta ja on kiinnostavaa huomata, että edes pihan lämpimimmän paikan kiurunkannukset eivät ole tulleet kukkaan ennen tai edes samaan aikaan kuin tämä Beth. Lisäksi Beth on rotevampi ja muodostaa runsaan mättään. Kerrassaan hurmaava tapaus.
Tämä on lämpimimmän paikan kiurunkannus, joka on vasta aloittanut kukinnan. Tässä kasvaa myös juhannuspioni, joka onkin jo versomassa; nuo punaiset. Yleisin pystykiurunkannuksen väri on tämä violetti.
Kun kukkaa katsoo läheltä, on siinä monia sävyjä. Mutta nämä luonnon pystykiurunkannukset eivät muodosta tuollaista tuuheaa mätästä kuin 'Beth Evans'.
Äskeistä kukkaa tiiraillessani huomasin pihan ensimmäisen pikkukäenrieskan! Se oli eilen, tänään kukkia löytyi muutamia lisää.
Sitten menin tutkimaan saniaistarhaa, sillä istutin sinne viime syksynä pystykiurunkannuksia.
Se oli ehkä hieman höhlää, sillä pihallani kasvaa valmiiksi jo kymmeniätuhansia kiurunkannuksia. Mutta rautakaupassa, taisi olla Bauhaus, oli neljän sipulipussin tarjous, enkä millään keksinyt sitä neljättä. Mietin sitten, että jos niistä tulisi muun värisiä kuin minulla jo on, ja tartuin pussiin pystykiurunkannuksen mukuloita. Tässä kuvassa on kuitenkin luonnonkantaa.
Toden totta! Siellä on tulossa kukkaan muun muassa tämä punainen! Nyt olen todella iloinen, että tartuin siihen kiurunkannuspussiin.
Samalla silmä kiinnittyi tuoksuorvokkiin, josta löytyy jo nuppu!
Välillä täytyy oikaista selkää, sillä kuvausasennot ovat yhtä konttaamista tähän aikaan vuodesta. Saniaistarha on kuusten alla; latvassa luritteli kottarainen. Rakastan kottaraisten iloista livertelyä, se on niin uskomattoman ja riemastuttavan vaihtelevaa.
Sitten jatkoin vielä muotopuutarhaan, sillä siellä kasvaa tällainen purppuraisempi yksilö ihan alkuperäistä luonnonkantaa. Näissä on paljon vaihtelua ja toivottavasti tulevaisuudessa tulee vielä muutamia erilaisia noiden uuden väristen tuottamien risteymätaimien muodossa.
Ripustin riippukeinun männyn oksaan, sillä nyt on jo mukavat kelit puutarhassa istuskeluun... jos tuohon nyt kykenee istahtamaan.
Naapurin pyykit olivat niin kuvauksellisesti narulla. Oma viirinauhakin oli hetken aloillaan.
Taivaallisen ihana kevätpäivä, taas. Oikealla näkyy kohta kukkaan tuleva keisarinpikarililja 'Vivaldi'. Aivan vasemmassa reunassa kurkistaa keltainen piste, joka on ensimmäinen avautuva narsissi. Raportoitavaa olisi monta kertaa päivässä.
Autuaita kevätpäiviä sinne sinullekin!
Juhannuspioni – Paeonia humilis'Flore Pleno'
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Tuoksuorvokki – Viola odorata
Tämä on lämpimimmän paikan kiurunkannus, joka on vasta aloittanut kukinnan. Tässä kasvaa myös juhannuspioni, joka onkin jo versomassa; nuo punaiset. Yleisin pystykiurunkannuksen väri on tämä violetti.
Kun kukkaa katsoo läheltä, on siinä monia sävyjä. Mutta nämä luonnon pystykiurunkannukset eivät muodosta tuollaista tuuheaa mätästä kuin 'Beth Evans'.
Äskeistä kukkaa tiiraillessani huomasin pihan ensimmäisen pikkukäenrieskan! Se oli eilen, tänään kukkia löytyi muutamia lisää.
Sitten menin tutkimaan saniaistarhaa, sillä istutin sinne viime syksynä pystykiurunkannuksia.
Se oli ehkä hieman höhlää, sillä pihallani kasvaa valmiiksi jo kymmeniätuhansia kiurunkannuksia. Mutta rautakaupassa, taisi olla Bauhaus, oli neljän sipulipussin tarjous, enkä millään keksinyt sitä neljättä. Mietin sitten, että jos niistä tulisi muun värisiä kuin minulla jo on, ja tartuin pussiin pystykiurunkannuksen mukuloita. Tässä kuvassa on kuitenkin luonnonkantaa.
Toden totta! Siellä on tulossa kukkaan muun muassa tämä punainen! Nyt olen todella iloinen, että tartuin siihen kiurunkannuspussiin.
Samalla silmä kiinnittyi tuoksuorvokkiin, josta löytyy jo nuppu!
Välillä täytyy oikaista selkää, sillä kuvausasennot ovat yhtä konttaamista tähän aikaan vuodesta. Saniaistarha on kuusten alla; latvassa luritteli kottarainen. Rakastan kottaraisten iloista livertelyä, se on niin uskomattoman ja riemastuttavan vaihtelevaa.
Sitten jatkoin vielä muotopuutarhaan, sillä siellä kasvaa tällainen purppuraisempi yksilö ihan alkuperäistä luonnonkantaa. Näissä on paljon vaihtelua ja toivottavasti tulevaisuudessa tulee vielä muutamia erilaisia noiden uuden väristen tuottamien risteymätaimien muodossa.
Ripustin riippukeinun männyn oksaan, sillä nyt on jo mukavat kelit puutarhassa istuskeluun... jos tuohon nyt kykenee istahtamaan.
Naapurin pyykit olivat niin kuvauksellisesti narulla. Oma viirinauhakin oli hetken aloillaan.
Taivaallisen ihana kevätpäivä, taas. Oikealla näkyy kohta kukkaan tuleva keisarinpikarililja 'Vivaldi'. Aivan vasemmassa reunassa kurkistaa keltainen piste, joka on ensimmäinen avautuva narsissi. Raportoitavaa olisi monta kertaa päivässä.
Autuaita kevätpäiviä sinne sinullekin!
Juhannuspioni – Paeonia humilis'Flore Pleno'
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Pikkukäenrieska – Gagea minima
Pystykiurunkannus – Corydalis solida
Tuoksuorvokki – Viola odorata