Saaripalsta

Minä: Raansuuuu...!
Ransu (päikkäreillä): Mmmaah... niin mitä.
M: Me ollaan saatu tunnustus, Paavolta ja Harmilta! Tällainen:

R: Kiitos kamut.

R: Mä voin varmaan ottaa tän vastaan meidän kaikkien puolesta, kun mulla on pisimmät korvakarvatkin.
(Zzzzzzz)

Me tykätään kaikista kivoista blogeista joita me luetaan ja varmaan tykättäis monesta sellaisestakin kivasta blogista, johon me ei olla vielä ehditty tutustuakaan! Joten nyt ei jaeta tätä erityisesti, vaan tunnustuslapun saa ottaa mukaansa mihin tahansa kivaan blogiin.

Muotopuutarhani neljäs eli viimeinen kukkapenkki valmistui vasta viime kesänä, niinpä istutin siihen ensimmäiset kukkasipulit vasta syksyllä. Onnistunut yhdistelmä saa mielen poreilemaan ilosta ja tässä on käynyt juuri niin! Koskaan ei voi tietää, kukkivatko kukat samaan vai eri aikaan ja onko sävy samanlainen kuin paketin, verkkosivun tai kirjan kuvassa, korkeuksista nyt puhumattakaan.
Siniset hyasintit ovat klassikkolajiketta 'Delft Blue', valkoreunaiset liljatulppaanit ovat mainetta ja kunniaa (mm. RHS:n AGM) saanutta 'Balladea', jota minulla oli suuri onni saada asiakaslahjana Viherpeukaloilta! Seuraksi on vielä tulossa tummempia 'Purple Dream' -liljatulppaaneja. Vaaleansiniset helmililjat ovat tummahelmililjan vaaleaa lajiketta 'Valerie Finnis'.

There are some lovely blue hues in the garden now!

Edessä näkyy hempeämpi tulppaani 'Candy Prince', joka kuuluu yksinkertaisten aikaisten ryhmään. Viinilaukkojen lehdet ovat yhä kiemuraisia ja ne tuovat kivaa keveyttä muuten aika pönäkkään kukkaesitykseen. Vai olisivatko kiemurat sittenkin 'Hair'-hietalaukkaa?

Tässä vielä sama näkymä kauempaa eli tieltä käsin nähtynä. Kartio suojaa marhanliljaa, jotta peurat eivät syö sitä – toistaiseksi tilanne on paljon parempi kuin edellisinä vuosina, näinkään korkeaksi lilja ei ole aiemmin päässyt! Oikealla on karviainen, tämä on nimittäin vanha marja-hedelmätarha. Alue rajoittuu talooni, taustalla on sen betonisokkeli. Senkin uusi väri (vanha oli tiilenpunainen jota näkyy vähän vasemmalla) sointuu näihin sinisävyihin. Takarivin tulppaanit taitavat kaikki olla 'Candy Princea'.

Lisää suloista sinistä ja pinkkiä on tarjolla vuokko-esikkopuutarhassa, jossa kukkivat parhaillaan hämyvuokot seuranaan muun muassa metsäorvokit.

Jotta Ransun ystävät saisivat myös silmänruokaa, muistutetaan, että Ransukin on sininen (sinitabby).

Hyvää uutta viikkoa kaikille! Muistakaahan ne villahousut, jos ilma viilenee.

Hietalaukka – Allium vineale
Hyasintti – Hyacinthus orientalis
Hämyvuokko, kuvan muoto – Anemone nemorosa f. caerulea
Liljatulppaani – Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä
Metsäorvokki – Viola riviniana
Tummahelmililja – Muscari armeniacum

Syksyinen kyykkiminen kannatti. Muotopuutarhassa kukkii! Moni kasvi on kuitenkin vähän väärässä paikassa ja jokunen viime vuonna siirretty tulppaani on mennyt väärään paikkaan tai olen ottanut vahingossa sen vieruskaverin... tällaista sattuu. Tulppaaneille on hyväksi, että ne nostetaan kesällä lehtien lakastuttua ja sipulien annetaan kuivua, kunnes ne taas syksyllä istutetaan. En tehnyt tätä läheskään kaikille tulppaaneille viime vuonna ja huomaan, että märkä viime kesä on verottanut tulppaaneja jonkin verran.

This is my little English Garden in flower right now...

Helmililjoja ei nosteta, ne runsastuvat itsestään vuosi vuodelta ja ovat todella kiitollisia viihtyessään raskaassa savimaassani, joka tällä hetkellä on kuin betonia kuivuuden takia. Tämä on 'Ocean Magic'.

Kirjopuntarpää on kiva yhdistelmä vaaleansinisen 'Valerie Finnis' -helmililjan kanssa.

'Elizabeth Killelay' -loistokevätesikot ovat ihanasti kukassa, mutta mutta... lajikkeen pitäisi olla kerrottu, mitä näistä taimistani ei ole yksikään. Ilmeisesti nämä ovatkin jotakin muuta loistokevätesikkoa, esimerkiksi perinteistä lajiketta 'Gold Laced'. Se ei haittaa, niin ihania nämä ovat, ihan huippuja!

Pionien varret ovat venähtäneet huikean pitkiksi! Tämän edustalla on tuoksuhyasintti 'Apricot Passion'.

Kyllä nyt kelpaa kahvitella kaiken tämän keskellä. Paitsi että tänään unohdin juoda kahvit kokonaan, oli niin paljon puuhaa pihalla.

Eilen kun kuvasin näitä tulppaaneja, olivat 'Purple Dreamit' vielä nupulla. Tänään aamupäivällä, kun katsoin keittiön ikkunasta ulos kahvikuppi kädessä, olivat ne jo avautuneet! Liljatulppaaneissa on todella kaunis kukka ja lähes kaikissa lajikkeissa taitaa olla korkea solakka varsikin. En tajua, miksi istutin näitä vasta viime syksynä, olen kyllä pitänyt liljatulppaaneista jo kauan! Mutta hyvää kannattaa odottaa. Tässä kuvassa on etualalla 'Ballade' -liljatulppaaneja, taempana 'Purple Dream' (huomattavasti hailakampana kuin paketin kuvassa mutta silti kauniina), ja takana puun vieressä on 'White Lady' -narsisseja.

Jotta totuus ei unohtuisi... muotopuutarhan vierellä on yhä sepelikasa, sitä menee vähän sinne sun tänne. Kauempana rinteessä on useita puukasoja. Kauniin puutarhan tekeminen korjausrakennustyömaalla on haastavaa, siinä täytyy osata keskittyä kauniisiin yksityiskohtiin ja sulkea silmänsä kokonaisuudelta.

Musti muotopuutarhan kulmalla on kaunis yksityiskohta.

Helmililja – Muscari
Kirjopuntarpää – Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'
Liljatulppaani – Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Tuoksuhyasintti – Hyacinthus orientalis

Tämä yhdistelmä ilostuttaa joka kevät: varhainen 1500-luvun tulppaanilajike 'Duc van Tol Rose' ja 'Top Hit' -tuoksuhyasintit, jotka kukkivat joka kevät yhtä suurina kukkapatukoina. Suosittelen lajiketta! Ostin sen sipulit Plantagenista kaksi ja puoli vuotta sitten syksyllä, toivottavasti ne tulevat ensi syksynäkin valikoimiin, tätä täytyy nimittäin saada lisää. Vieressä nousevat vihreäraitatulppaanit, ne kukkivat vasta touko–kesäkuun taitteessa, varjossa vasta kesäkuun puolella. Sitten kun ne ovat kukkineet, on kevät auttamatta ohi – nyyh!

Saman kukkapenkin takaosassa hempeilee 'Apricot Passion', joka on selvästi lämpimämmän sävyinen.

There is sweet love in the air as our blog received an award for a charming cat blog – and there is plenty of pastel shade to go with it ♥

Hempeilemme siksikin, että saimme Elämää ja elämyksiä -blogin Pirkolta ja Bélalta tunnustuksen! Tämä on täysin Mustin ja Ransun ansiota. Siis eihän tämän pitänyt edes olla kissablogi.... silloin joskus alun perin siis. Siitä on kylläkin pitkä aika.
Kiitos Pirkko ja Béla!

Tämäkin Pirkon blogissa ollut kissainfotaulu on pakko laittaa tähän, niin osuva!

Tässä floppy superman Ransu esittelee entisestä venevajan ovesta tehtyä pöytää, joka on hieman vino. Tästä tulee istutuspöytä, siis kunhan ensin rakennan puutarhavaja/puuvaja/puuhailupaikan. Siihen menee tovi.

Ransun ilmeestä voi nähdä, että Musti on kuvanottohetkellä maisemissa. Ransu pohtii, keksiäkö isoveljelle jekkuja vaiko ei.

Hempeily jatkuu vuokko-esikkopuutarhassa, missä hämyvuokot kukkivat seuranaan tarhavarjohiippa (se, jonka ottaisin autiolle saarelle – katsokaa nyt noita ihania punertavia lehdenreunoja!).

Balkaninvuokon pinkki 'Charmer' -lajike kukkii valkotäpläimikkä 'Mrs Moonin' seurana. Kummallista kyllä, kaikki siniset balkaninvuokot ovat hävinneet puutarhastani viime talven aikana.

Tämä suloinen on lumikki, joka kukkii nyt ensimmäistä kertaa puutarhassani. Tänään iltapäivänokosten aikana joku oli käynyt puraisemassa kukkavarren ja toisen lehdistä poikki! Toivottavasti kasvi toipuu, sillä on enää yksi lehti.

Uskokaa huviksenne, isokevättähti kukki vasta nyt. Nämä kasvavat kovin varjossa rappusten pielessä, aikaisia nämä eivät koskaan ole, mutta on tämä nyt pikkuisen myöhäistä!

Nämä valkokukkaiset idänsinililjatkin voivat olla myöhässä, mutta metsäpuutarhani on muutenkin kovin hidas heräämään kevääseen ainakin tänä vuonna. Löysin särkyneensydämen nousevat versot vasta muutama päivä sitten ja lehtokielon piipon eilen.

Kevätesikkopellossa kukkivat myös tarhajouluruusut. Kitkin tänään koiranputkia, jotta esikoilla on enemmän valoa ja siemenillä myös paljasta maata johon itää. Koiranputket ja heinät ovat selvästi lisääntyneet sen jälkeen, kun muutama puu kaadettiin; ja ne verottavat esikoita. Esikkopellossa kasvaa myös varjolilja ja jonkin verran jouluruusujen siementaimia, on jännittävää nähdä minkälaisia kukkia niistä tulee.

Toisaalla, metsäpuutarhan reunalla, esikko 'Raili' rehevöityy ja viihtyy. Tämä ei ole koskaan aiemmin ollut näin suuri! Paikan vaihto avarampaan kohtaan ja pienempien vierustovereiden sekaan auttoi.
Hempeää keskiviikkoiltaa!

Balkaninvuokko – Anemone blanda
Hämyvuokko, kuvan laji – Anemone nemorosa f. caerulea
Idänsinililja – Scilla siberica
Isokevättähti – Scilla luciliae (ent. Chionodoxa)
Kevätesikko – Primula veris
Lumikki – Sanguinaria canadensis
Tarhajouluruusu – Helleborus Orientalis-Ryhmä
Tarhavarjohiippa – Epimedium× rubrum
Tuoksuhyasintti – Hyacinthus orientalis
Valkotäpläimikkä – Pulmonaria saccharata

Unohdin taas ottaa kuukauden ikkunahaasteen kuvat oikeana päivänä. Tällä kertaa kuvat on sentään otettu oikeassa kuussa. Eilen illalla huomasin, että pojat olivat varsin tarkkana pihalla.

Here are May window challenge views, from my kitchen windows as always. This is how light it is at 8.30 P.M.

Syy tikkapoikiin selvisi, kun katsoin toisesta ikkunasta. Vippe-kolli on taas kylillä!

Tässä kuvassa Vippe näkyy juuri ja juuri vasemmassa reunassa. Tämä näkymä on keittiön ikkunasta etelään yli muotopuutarhan ja kyläniityn. Eilen tänne tuotiin taas lehmät kesälaitumelle, on mukavaa kuunnella niiden jokailtaista mylvintää.

Pojat ovat tässä talon idänpuoleisella kostealla kevätniityllä, missä kartiot suojaavat kirjopikarililjoja kauriiden hampailta.
Öhöm. Leikkasin nurmikon, mutta siinä vaiheessa kun piti joko leikata nurmikon reunat saksilla tai kantata reunoja, ryhdyinkin tekemään muuta ja se jäi. Harmi, sillä piha olisi paljon siistimpi. Tämäkin nurmipläntti rajautuu ojiin, joten ruohonleikkurilla ei pääse kulkemaan aivan reunoja myöten.

Tänä vuonna kirjopikarililjoja ei ole (vielä) syöty.

Kosteassa viihtyy Tulppaanitarhan lumo -kirjan kirjoittajien Else ja Vesa Leivon mukaan Narcissus moschatus, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Teinkin tilauksen Leivojen Villi niittyyn jo viime toukokuussa, tähän aikaan nimittäin parhaiten näkee, mitä sipulikukkia keväinen puutarha kaipaa. Äärimmäisessä älykkyyden puuskassa myös kirjasin muistiin jo keväällä, mihin tilatut sipulikukat tulee syksyllä istuttaa.
Näiden lehdistä näkee miten kylmä kevät oli vielä vähän aikaa sitten: paleltuneet kärjet ovat vaaleat.

Orkideanarsissi 'Thalia' availee kukkiaan seuraavaksi, posliinihyasintit ovat lakastumaan päin.

Onneksi Vippe ei tällä kertaa haastanut riitaa.
Rauhallista keskiviikkoiltaa!

Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Orkideanarsissi, lajikkeet – Narcissus Triandrus-Ryhmä
Posliinihyasintti – Puschkinia scilloides

Ihanissa tulppaaneissa on onneksi lajeja, joilla saa tulppaaniajan kestämään huhtikuulta kesäkuulle. Nyt ovat auenneet metsätulppaanit vuokko-esikkopuutarhassa. Tässä kuvassa niitä näkyy vasemmassa reunassa, oikealla on narsisseja.

The tulip season is gratifyingly long – especially in cool weather such as now. I'm not complaining!

Tästä toivoin samanaikaisesti kukkivaa yhdistelmää ja ilokseni sen sain: metsätulppaanit ja 'Ruby'-palloesikot. Tosin toinen esikoista on aivan matala lättänä ja kukkii lähes maan tasalla, tässä kuvassa se ei edes näy.

Tässä vielä vuokko-esikkopuutarha alarinteestä päin katsottuna. Nuo kasvituet voisi ottaa poiskin, ne olivat pitämässä peuraverkkoja paikoillaan hortensian ja heiden ympärillä. Ne vähän häiritsevät Madonnan olemusta.

Muotopuutarhassakin kukkivat tulppaanit edelleen. Papukaijat leiskuvat punaisina.

Villi niitystä tilatut 'James Wild' -tulppaanit ovat tyylikkään ruskeanpunaisia.

Tähtitulppaaneista viimeisin kukkija on 'Little Beauty', tässä lajikkeessa on hurmaava sininen keskus.

Muotopuutarhan varjoisimmassa kukkapenkissä kukkivat liljatulppaanit yhä.

Aurinkoisena päivänä – joka ei siis ole tänään – niiden kukat avautuvat pieniksi jälkiruokamaljoiksi. Herkkua silmien täydeltä!

Metsätulppaani – Tulipa sylvestris
Palloesikko – Primula denticulata
Tähtitulppaani – Tulipa humilis

Perjantaina lähdimme poikien kanssa matkaan länsirannikkoa hieman ylöspäin. Oli aika tutustua Uuteenkaupunkiin. Siellä oli viikonloppuna vuotuiset kukkamessut, joihin en aiemmin ollut päässyt osallistumaan. Uusikaupunki on hieno puukaupunki, jossa olin viimeksi käynyt lapsena purjeveneellä.
Messut pidettiin keskustassa aivan veden äärellä. Sieltäkin on muutama kuva, joissa näkyy iloista messuväkeä kojujen ympärillä – mutta pääasiassa olivat kuitenkin itse taimet! Ai että, mitä herkkuja. Ostin niitä Vakka-taimelta, Harjunpään taimistolta, Taimimoisiolta, perennataimisto Ekmanilta, virolaiselta erikoisia saniaisia myyvältä taimimyyjältä sekä iloisilta puutarhaihmisiltä, jotka myivät omien perennojensa jakopaloja ja kasvattamiaan siementaimia edullisesti. Olipa hyväntuulinen tapahtuma!

Matkaseuraksi liittyi Turun asemalta Koko lailla -blogien Jenni, jonka sukumökissä yövyimme ja vietimme kaiken messuilta liikenevän ajan. Mikä paikka!

Retkeilimme myös katsomaan aavaa horisonttia.

This weekend I was extremely lucky to accompany a friend to her family's summer residence in west coast archipelago near Uusikaupunki. We bathed in their sauna right by the sea.

Rantasaunassa oli hyvät löylyt ja pulahdimme uimaan hyiseen mereen. Onneksi sieltä oli erittäin lyhyt matka takaisin saunan lämpöön!

Mökki sijaitsee pienenpienellä saarella, jonne on lyhyt soutumatka.

Ransu fiilisteli ja nautti muun muassa sisiliskolounaan.

Mustikin oli kuin kotonaan ja esitteli meille saaren isännän elkein tutkittuaan sen ensin itse.

Kylvökset ovat itäneet hyvin.

Rantakallio on sileä ja lämpenee auringossa mukavaksi tassutella.

Kuka tuolla liikkuu?! Pitäisikö murista?
(Musti jo ehätti murisemaan Jennin isälle)

Ransuhan siellä hiipparoi.

Kukaan meistä ei olisi halunnut lähteä pois.

Joidenkin mielestä on jo kesä. Minusta ei. Tulppaanit kukkivat vielä ja on vasta toukokuu eli kevät. Sitä paitsi jos olisi kesä, kulkisimme jo kohti syksyä. Keväällä kuljetaan kohti kesää, siinä on valtava henkinen ero!
Viimeksi ovat avautuneet kreikantulppaanit.

The tulip season goes on and on.

Seuraksi on tullut kerrottuja myöhäisiä tulppaaneja. Nämä olivat vanhaa lajiketta 'Blue Flag' ennen kuin näihin tuli joku virustauti, joka raidoitti kukat. Nyt ne ovat siis 'Blue Flag Striped' tai jotakin sinne päin. Ihmeen elinvoimaisina nämä ovat pysyneet, sillä taudin pitäisi heikentää kukkaa. Eivät nämä enää olekaan niin valtavia kukkalautasia kuin yksivärisinä, mutta kauniita silti. Nämä ovat muutamassa vuodessa jopa hieman lisääntyneet, siis sen jälkeen kun näistä tuli raidallisia.

Harmi, ettemme enää elä tulppaanikuumeen aikaa, saattaisin muuten tulla miljonääriksi näillä kukilla. Taustalla näkyy italiantulppaaneja lajiketta 'Peppermint Stick', ne ovat auringossa täysin levällään.

Pari kerrannaista myöhäistä 'Carnaval de Nice' -tulppaania asustaa vanhan talon edustalla, missä ei oikeastaan enää pitäisi kasvaa mitään. Talon rimoitus ja kuistin rakennustyömaa jonakin tulevana vuonna nimittäin tarvitsevat tilaa.

Sitten pari encorea: punaiset papukaijatulppaanit.

Ja liljakukkaiset vielä kerran: edessä 'Purple Dream', takana 'Ballade'.

Vuokko-esikkopuutarhan metsätulppaanit.

Viherraidat ovat viimeisiä. Nämä vasta alkavat avautua. Lisää näitä punaisia kasvaa varjossa ja ne ovat vielä tiiviisti nupulla, samoin kuin 'Spring Green' -lajikkeet, jotka ovat valkokukkaisia viherraitatulppaaneja. Onneksi! Niin kauan on kevättä jäljellä kun on tulppaanejakin.
Mukavia kevätpäiviä siis!

Italiantulppaani – Tulipa clusiana
Kreikantulppaani – Tulipa orphanidea (ent. whittallii)
Liljatulppaani – Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä
Metsätulppaani – Tulipa sylvestris
Papukaijatulppaani – Tulipa Papukaija-Ryhmä
Viherraitatulppaani – Tulipa Viridiflora-Ryhmä

Tämän blogin lukijat ehkä muistavat, että sauna sijaitsee tonttini märimmällä paikalla. Olen pikku hiljaa kaivanut saunan seinää esiin ja nyt, kun entisen perunamaan paikalle tulee koristepuutarha, olen myös alkanut kaivaa sen kulmalle kuoppaa. Hyvät naiset ja herrat, tämä on Mutapuutarha!
(Englantilainen versio bog garden kuulostaa jotenkin paljon hienostuneemmalta).

There is a bog garden in the making at the wettest part of the plot: by my sauna.

Olen nyt kaivanut jonkin verran, kunnes tiukkaa siniharmaata savea on tullut vastaan. Märin kohta tulee olemaan tuolla missä vesi seisoo tässäkin kuvassa. Sieltä johtaa salaojaputki edemmäs tienvarren ojaan aika lähellä maan pintaa – hyvä minun projektilleni, sillä se johtaa vain ylivuotoveden pois eikä kuivata koko mutapuutarhaa.
Jatkan vielä kaivuuta vasemmalla olevaan suureen kiveen saakka, jotta mutapuutarhalle syntyy riittävän laaja muta-alue.
Onpa muuten lapsettavan hauskaa seistä puolisääriä myöten mudassa kaivamassa! Slurps, slurps, kuuluu saappaista ja ne tahtovat jäädä mutaan kiinni.

Ojan pohjalla viihtyy pari vuotta sitten istutettu kerrottu rentukka.

Viime vuonna istutetut kilpirikot kukkivat, niiden suuret lehdet ovat vasta puhkeamassa. Nämä kasvavat aika märässä, aivan ojan partaalla.
Viimeisimmät istutukset ovat Järvenpään pihapalvelusta viimein löytämäni kirjosorsimo, kylläpä sitä ehdinkin etsiä monta vuotta ja sain vain pään pudistelua osakseni, kun missään puutarhamyymälässä siitä ei oltu kuultukaan! Samasta paikasta löytyi myös sarjarimpi. Molemmat viihtyvät varpaat vedessä tai kosteassa mudassa, joten ne menivät mutapuutarhan pohjamutiin jo valmiiksi kaivettuun kohtaan.

Kosteat paikat alkavat jo pihapolun yläpuolelta. Nyt siinä ojan pielessä kukkivat altainkullerot kirjokoiranheinän seurassa.

Tässä kuvassa kullerot ovat jo vähän enemmän auenneet. Altainkulleron kukissa on hieno appelsiinin sävy! Salaoja kulkee tässä pihatien eli nurmen poikki ja tulee saunan nurkalla ulos syöttäen vettä rentukalle ja mutapuutarhalle.

Lopuksi kuva-arvoitus. Mikähän tämä mahtaa olla?

Ransuhan se siinä esittelee, miksi pöydällä kannattaa pitää ainoastaan vahakangasta, ja miksi valkoisia tietokonetarvikkeita ei kannattaisi hankkia, ja miksi pöydälle ei saisi jättää mitään tärkeää paperia, jonka soisi pysyvän puhtaana ja kuivana.
Mutta eihän tuota voi olla rapsuttamatta, toruja se ei kumminkaan ymmärrä.

Altainkullero – Trollius altaicus
Kilpirikko – Darmera peltata
Kirjokoiranheinä – Dactylis glomerata 'Variegata'
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Rentukka, kerrottu – Caltha palustris 'Multiplex'
Sarjarimpi – Butomus umbellatus

Meillä asuu häirikkö. Se saattaa uinua viattoman näköisenä ja näennäisen sikeässä unessa ...

... niinkin kaukana kuin metrin päässä torkkuvasta pantterista.

Häirikön uni on ailahtelevaa laatua ja pian se hakeutuu pantteriin kiinni.

Sopusointu näyttää kuitenkin jatkuvan.

Pantteri vetäytyy käpälän suojiin jatkamaan päiväunia.

Mutta häirikkömanuli ei tullut tähän nukkumaan. Alkaa tarmokas päänpesu.

Sitä seuraa nautinnollinen venyttely.

Venyttelyn verukkeella kopautetaan pantteria hieman otsaan.

Siitä voikin luontevasti jatkaa kokonaisvaltaisempaan mäiskintään.

Nukkukoon ken pystyy.

Tänä keväänä on jo tullut hankittua taimi jos toinenkin. Tässä niistä muutamia, joista on kuvia. Ruissalossa käydessäni onnistuin saamaan kerrotun valkovuokko 'Monstrosan' taimen. Yhdessä kielojen kanssa näky on kaunis ja sopusointuinen, niinpä istutan oman vuokkoni raitalehtikielojen viereen (osa kevään taimista on vielä istuttamatta).

Here are some of the plants I have aqcuired this spring.

Järvenpään pihapalvelusta löytyi mutakasvien lisäksi tummaversoinen ja tavallista tummempikukkainen lehtoängelmä 'Black Stockings'.

Tertun perennoilta Koskelta ostin uuden punaisen kylmänkukan vanhojen tilalle, jotka ovat kuolleet.

Tertulla oli myös erikoisen pesikansävyinen pihaesikko, tosin ostin tämän sokkona, kun kasvi oli vasta nupulla. Olen erittäin iloinen väristä!

Sitten Uudenkaupungin kukkamessujen runsaaseen saldoon. Perennataimisto Ekholmilta ostin uuden tähkäesikon aiemman menehtyneen tilalle. Taustalla häämöttää ...

... Taimimoision pöydästä löytynyt mahtavan värinen harmaakurjenpolvi 'Purple Pillow'. Yleisemmin myynnissä olevasta 'Ballerinasta' en niin välitäkään, mutta tämä vie jalat alta.

Taimimoison valikoimissa oli myös kirjavalehtinen niittysinilatva 'Stairway to Heaven'. Sen vierellä on suloista vaaleansinikukkaista 'Nestor'-mätästädykettä Harjunpään taimistolta.

Virolainen saniaismyyjä Enno talu myi upeita saniaisia, tämän lajista en ole päässyt varmuuteen. Jokin alvejuuri tämä ilmeisesti on, mutta lapussa lukee 'Stansfields' eikä se paljasta ainakaan minulle mitään.

Lopuksi huippuhieno blogiarvontavoitto, tai oikeastaan tietokilpailun voitto Suvikummun blogista: Salainen puutarha -kirja, jossa on alkuperäistä kuvitusta, hienoakin hienommat sukat ja 'Sun Power' -kuunliljan erittäin runsas jakopala, jota olin Marjan blogissa ihaillut! Voi kiitos Suvikummun Marjalle!
Iloista viikonloppua kaikille!

Alvejuuri – Dryopteris
Harmaakurjenpolvi – Geranium cinereum
Kylmänkukka – Pulsatilla
Lehtoängelmä – Thalictrum aquilegifolium
Niittysinilatva – Polemonium reptans
Pihaesikko – Primula× pubescens
Tähkäesikko – Primula vialii
Valkovuokko – Anemone nemorosa

Mistähän alkaisin. Viikon poissaolon aikana ovat valitettavasti kirsikankukat menneet täysin sivu suun, eniten harmittavat kääpiömantelit, joissa on ollut enemmän kukkia kuin ikinä tähän asti. Onneksi on taas ensi vuosi. Ja onneksi on muita kukkia. Monen vuoden tuskastelun jälkeen olen onnistunut saamaan karhunlaukkaa kolmelta eri taholta! Ensin sitä ei tuntunut löytyvän mistään, no nyt sitä on. Ja se kukkiikin! Tämä yksilö kukkii kosteassa maassa ojan reunalla, kosteutta on varmaan riittävästi vaikka paikka on paahteinen. Taustan tummalehtinen on ripsialpi. Kiitos molemmista näistä kuuluu Raakkilaan!

There are some lovely white flowers and some ferns that are just as lovely as the flowers.

Metsäpuutarhapenkissä kukkii kesälumipisara 'Gravetye Giant',

tertturotkokielo,

ja jopa juuri Ruissalosta hankittu tähtirotkokielokin innostui kukkimaan!

Metsäpuutarhapenkin jatkeena olevassa männynaluspenkissä kukkivat raitalehtiset kielot. Nämä ovat huisin onnistunut yhdistelmä vasemman reunan 'Herman's Pride' -keltapeipin ja taustan kelta-valkoisten loistokevätesikoiden kanssa.

Muotopuutarhassa kukkii morsiusleinikki juhannuspionin edustalla...

sekä tietenkin vanha Åkerö-omenapuu.

Kevään puutarhamessuilta Tommolan tilan osastolta hankittu vuorikaunokki 'Amethyst in Snow' on avannut yhden kukan!

Kuistin pohjoispuolen 'Spring Green' -viherraitatulppaanit kukkivat myös.

Tästä tulee maratonpostaus, mutta lupasin niitä saniaisiakin! Kivikkoalvejuuri 'Linearis Polydactyla' on kevyt vierustoveri keltapeippi 'Florentinumille'.

Lähellä kasvaa kotkansiipi, sen seurana kasvavat 'Pagoda'-tarhakoiranhampaat ovat jo kuihtumaan päin.

Samassa metsäpuutarhapenkissä mutta pienempikasvuisten puolella kasvaa japaninhiirenporras 'Purple Garden'.

Tärkein viimeisenä: kuningassaniainen on hengissä! Huomasin tämän maasta pullistavan silmun kymmenen päivää sitten. Tästä tulee vielä suuri ja komea, odottakaas vain. Routa oli nostanut tätä hälyttävän paljon ylös maasta, sillä tämä viihtyy märässä ja viime talvi liikutti tällaisia kohtia reippaasti. Työnsin pikku kasvin varovasti takaisin multaan ja toivoin, että se selviää. Voi onnea!
Iloista viikonloppua kaikille!

Japaninhiirenporras – Athyrium niponicum
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Karhunlaukka – Alliun ursinum
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Kesälumipisara – Leucojum aestivum
Kielo, raitalehtinen – Convallaria majalis 'Albostriata'
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Kotkansiipi – Matteuccia struthiopteris
Kuningassaniainen – Osmunda regalis
Loistokevätesikko – Primula Polyantha-Ryhmä
Morsiusleinikki – Ranunculus aconitifolius
Ripsialpi – Lysimachia ciliata
Tarhakoiranhammas – Erythronium Tuolumnense-Ryhmä
Tertturotkokielo – Smilacina racemosa
Tähtirotkokielo – Smilacina stellata
Vuorikaunokki – Centaurea montana

Tänä aamuna heräsimme Ransun kanssa kovaan kohinaan. Sade piiskasi vasten peltikattoa hurjasti – niin kovin, että aamun aikana vettä oli tullut 6 mm, vaikka jo kymmeneltä paistoi aurinko! Sade oli hyvä syy pysyä sisällä ja kuvata vähän pelargoneja.
Tässä kukkii taimpana 'Raspberry Ripple', sen edessä korkeana (yhä leikkaamatta!) on palsamipelargoni 'Dr Westerlund'. Etummaisena häämöttää valkoinen mårbacka 'Prins Nikolai' ja aniliininpunainen kukkanen on huone-esikko.

This morning it was raining heavily – 6 mm in a very short time. The rain was needed, the plants were starting to wilt under the baking sun and heat.

Koristelehtipelargoni 'Catalina' ei ole järin voimakaskasvuinen, mutta eivät taida kirjavalehtiset muunnokset yleensä ollakaan. Tällä on pari hillittyä kukkaterttua.

Talvella kylvetyt kameliakukkaiset eli kerrotut mummonpalsamit eivät näytä kovin runsasterälehtisiltä, muta kauniita nämä silti ovat.

On mukavaa, että näitä on monen värisiä.

Eräillä muillakin on katto pään päällä: taannoinen pöntön suuaukon tuunaukseni onnistui ja sinitintit saivat pitää pesänsä, siepot ovat hakeutuneet muualle (ripustin niitä varten pari uutta pönttöä). Toivottavasti näillä kavereilla oli yhtä tunnelmallinen aamuhetki sateen ropinassa kuin minulla ja Ransulla.
Tiesitkö muuten, että BirdLife järjestää pönttöbongauksen? Lisätietoa ja osallistumisohjeet löytyvät täältä.

Päivän pihakuva. Sateen jälkeen kosteus liimautui iholle ja sauna oli laitettava lämpiämään.

Lopuksi tunnustuksiin, kiitos kovasti ja anteeksi että olen unohtanut reagoida näihin!
Kierrän taloa ristiin rastiin ja katselen -blogista on tullut tunnustus:

Tähän liittyy kahdeksan asian kertominen itsestä.
1. Aloitan päiväni maitokahvilla ja saattaa mennä kolmeen iltapäivällä ennen kuin tajuan, että voisi syödäkin jotakin.
2. Hikoilen paljon tehdessäni ruumiillista työtä, mutta mielestäni hikoilu on hyväksi iholle.
3. Kiroan sitä, että olen onnistunut hankkimaan saaristosta tontin lähes kokonaan ilman kalliota.
4. Kiroan sitä etenkin silloin, kun nurmikko kasvaa kohisten eli nyt. Se on leikattava neljän päivän välein.
5. Haaveilen järjettömästi siitä, että kaikki nurmialueet saisi soraksi.
6. Syön päivällistä espanjalaiseen aikaan aikaisintaan kahdeksalta, mutta saattaa hyvinkin mennä kymmeneenkin.
7. Kissani ovat silmäteräni.
8. No, puutarha myös, mutta se on oikeasti rakennustyömaa. Onnistun ottamaan kuvia vain kauniimmista paikoista.

Villaruususta sekä Kartanonrouva Eliseltä tuli toinen tunnustus:

Kiitos kovasti!
Tälläkään kertaa en lähetä tunnustuksia erityisesti nimettyihin blogeihin, vaan ne saa ottaa mukaansa ken tahtoo.

Huone-esikko – Primula obconica
Koristelehtipelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Mummonpalsami – Impatiens balsamina
Munankuoripelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Mårbackapelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Palsamipelargoni – Pelargonium× graveolens

Täytyy sanoa, että näkymät ovat parhaasta päästä. Naapurin komea talo ja oma muotopuutarhani, molempia on kiva katsella. Samalla voi tervehtiä ohikulkijoita. Vaahtera langettaa varjon puolestapäivästä eteenpäin muutamaksi tunniksi, siis juuri parhaimpaan siesta-aikaan.

This is the view from my hammock. Apart from my dirty sock, the scenery could not get much better. The same applies for the weather!

Ensimmäiset akileijat kukkivat muotopuutarhassa, pian kukkia avautuu siellä täällä pitkin puutarhaa. Tämä on kääpiöjapaninakileija.

Lehtoakileija on tullut salamatkustajana lapsuudenkodistani. Tällainen tumma yksilö oli kylväytynyt siellä suureen ruukkuun, jossa kasvoi pagodikärhön siementaimia. Istutin sen puutarhaani ja nyt niitä on monta! Ja monen väristä myös, sillä olen sittemmin saanut, varastanut, kasvattanut ja ostanut myös vaaleanpunaisia ja valkoisia lehtoakileijoja.

Kävin vähän kävelyllä kylällä kuvaamassa syreenejä, jotka kukkivat todella runsaina tänä vuonna. Paluumatkalla ikuistin oman pihani syreenejä ja uuden riipputuolin.

Ennätin laittaa tämän paikoilleen vasta tänään. Tarkoituksena oli ripustaa tuoli ensin venevajaan, mutta en talonmaalauksesta nuutuneena jaksanut lähteä sinne asti, vaan pistin tämän pihamäntyyn. Aika ihana! Tuoli tuli testaukseen Riippumattojen maailmasta.

Riipputuolistakin aukeaa näkymä muotopuutarhaan, tästä sitä voi katsella kokonaisuudessaan.

Tuolissa on sellainen kiinnitys, että sillä voi myös kääntyä! Aika jännää, tällaista ominaisuutta ei riippumatossa olekaan. Nyt näkyy rintamamiestalon lisäksi vanhempi talo sekä vastamaalattu Jopo, jonka alusmaalasin ruostesuojamaalilla vasta eilen... ei kun lähes neljä vuotta sitten! Oli jo ehkä aikakin tarttua maalisutiin.
Lokoisaa uutta viikkoa!

Kääpiöjapaninakileija – Aquilegia flabellata var. pumila
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris

Punainen villi kukkapenkki ei nyt ole kovin punainen, villi kylläkin. Siinä kukkii jokunen puna-ailakki ja koiranputki sekä kirsikkapuuhun kiipeävä alppikärhö.

This is my wild red border! Quite. Where is the red? It will come later, now it's just wild.

Alppikärhön lonkero kuvattuna talon punaista seinää vasten tuo kuvaan hieman punaista.

Yhdessä kirsikankukanjämien kanssa näkymä on vain hempeä, ei mahda mitään.

Penkin etuosassa on jo lupaus tulevasta punaisesta kukkaesityksestä: tillipioni on ensimmäinen kukkija pihani pioneista.

Terveisiä Suvikummun Marjalle jos luet tätä: 'Sun Power' -kuunlilja päätyi esikkopellon pieleen huussin taakse viileään varjoon parin erikoisemman alvejuuren kanssa, lähelle tarhajouluruusuja ja varjoliljoja, toivottavasti se viihtyy uudessa naapurustossaan!

Tähän täytyy vielä laittaa parin viikon takaisia kuvia, kun pidän niin kovasti tästä punaisen kukkapenkin toukokuisesta värityksestä: raikasta kellanvihreää, kiinanpionien rusehtavina nousevia versoja, metsätyräkin ruskea olemus (taka-alalla) ja vaaleankeltaiset narsissit sekä oranssit keisarinpikarililjat.
Taustalla muuten häämöttää kylämme uusi äänimaisema: naapurit ovat ottaneet pari kanaa ja kukon. Kukon kiekuminen viimeistelee tämän hienon perinnekylän, se ääni täältä puuttui, nyt sen vasta huomaa.

On vaikeaa ottaa sellaisia kuvia, joista paikan kokonaisvaltainen aistielämys välittyisi. Tämä on lempihetkeni tässä osassa puutarhaa. Taustan kallion oliivinvihreät sammaletkin kun sointuvat tähän kokonaisuuteen täydellisesti. Kirjavalehtinen keisarinpikarililja ei muuten kukkinut runsaista versoista huolimatta, samoin keltakukkainen jätti tämän kevään väliin. Ensi vuonna uusi yritys.

Jotta totuus ei unohtuisi, tässä vähän laajempaa perspektiiviä. Villi punainen penkki on huussista oikealle, kivimuurin edustalla näkyy vuokko-esikkopuutarhaa. Mutta näkyyhän tässä myös tyhjiä öljytynnyreitä (joista tulee sadevesitynnyreitä) ja puutavaraa (joista tulee ullakon lattiaa sekä taloni rimoja).

Kuukauden kuluttua näyttää jo tältä, hui miten loppukesäistä! Onneksi kesän eteneminen ilmeisesti pysähtyi, kun alkuillasta mittari laski kymmenen astetta puolessa tunnissa, nyt on 11 astetta. Toisaalta jos se estää kesän juoksemisen kohti syksyä, niin se käy minulle. Kestävätpähän kukat kauemmin...

Alppikärhö – Clematis alpina
Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Kuunlilja – Hosta
Metsätyräkki, kuvien lajike – Euphorbia dulcis 'Chameleon'
Tillipioni – Paeonia tenuifolia

Vastapäisen naapurin hevoskastanjaa voi ihailla minunkin pihaltani käsin.

It's peak time for flowering trees ans shrubs.

Samoin on sivustalla olevan naapurin vanhan pihasyreenipuskan laita, se kukkii tänä vuonna todella runsaasti.

Lähdin kuitenkin kävelylle pitkin kylänraittia tietyn kuistilleni asti näkyvän kutkuttavan näyn perässä.

Tämä on se näky: hevoskastanja ja sen edustalla vanha pihasyreeni, oksat kukkia notkuen. Nämä näyttävät kukkivan tänä vuonna harvinaisen runsaasti.

Edellisten edustalla on valkokukkainen pihasyreeni. Koko kylä tuoksuu, kun näitä vanhoja pensaita on joka pihalla.

Matkan varrella minulle sattui pieni erhe. Katsoin, että Musti on naapurin perunapellossa ja aloin leperrellä sille. Lähempänä huomasin että se onkin Vippe-kolli! Vippe mittaili minua katseellaan epäluuloisena, sillä yleensä ajan sen pois pihaltani käsiä taputtaen ja sähisten – olen ajatellut, että on viisainta pitää yhtenäistä linjaa koko tilani väen kesken. Vippe laittoi silmät viiruun ja ehkä ajatteli olevansa piilossa voikukanvarren takana.

On se söpö! Ja iso.

Takaisin päin tullessa näkyy kaksi päivää sitten maalaamani seinä. Enää puuttuu joitakin valkoisia kohtia, sokkeli, räystäät ja räystäslaudat, niin ja katto ja muut seinät.

Musti ja Ransu eivät tällä kertaa seuranneet minua vaan jäivät vahtimaan kotipihaa. Ehkä se on parempi, kun näin vihollisenkin matkan varrella. Tai ehkä Musti tiesi Vipen olevan maisemissa ja päätti jäädä puolustamaan kotia.

Ransulla taisi vain olla liian kiinnostavaa tekemistä. Äsken se toi eteiseen myyrän pitkän nokkosenvarren höystämänä: myyrää nokkospedillä.
Itsekin tein nokkoskeittoa toissapäivänä. Siitä tuli hyvää ja ravitsevaa ja sitä riittää vieläkin, vaikka olen syönyt sitä lounaaksi ja päivälliseksi.
Maukasta illanjatkoa kaikille muillekin!

Hevoskastanja – Aesculus hippocastanum
Pihasyreeni – Syringa vulgaris

Tasan seitsemän vuotta sitten tein kaupat tästä tilasta. Pääsin käymään täällä ensimmäisen kerran omien avainten kanssa vasta juhannuksen alla. Juhannuspioni oli silloin komea, osittain jo ohikukkinut. Se kukki purkukuntoisena ostamani vanhan talonrötiskön edustalla.

Nyt se aloittelee kukintaa samassa paikassa, vaikka olen siirtänyt sitä tästä runsain lapiollisin sekä muihin paikkoihin omalle pihalle että ystäville, pois talonkorjauksen tieltä. Talon edessä asuva puska on edelleen komea, vaikka yritän yhä vain siirtää sitä paloina muualle tulevan kuistinrakennustyömaan alta.

Kesäkuun viidenteen liittyy myös toinen suuri juhla. Se on Mustin epävirallinen syntymäpäivä. Tarkka päivä ei ole tiedossa, mutta koska Musti on syntynyt kesäkuun alussa samana vuonna kuin ostin tämän tilan, päätin yhdistää nämä juhlat yhdeksi suurjuhlaksi. Tässä kuvassa Musti on noin puolivuotiaana tarkkailemassa tipu-teeveetä Helsingissä.

Ystäväni lähetti sopivasti tänään kuvia, jotka on pelastettu hänen vanhalta jumiin menneeltä tietokoneeltaan. Pian sen jälkeen kun olin saanut Mustin, se kiintyi ystäväni Vanni-koiraan ja he saivatkin viettää useimmiten viikot yhdessä Korppoossa sen sijaan, että olisin vienyt Mustin kaupunkiin.

Sitten kuvioihin tuli Viljo. Tässä harrastetaan kuvio-kuivakelluntaa yhdessä Vannin kanssa.

Musti ja Viljo olivat kuin paita ja peppu (eikä Vannikaan kaukana ollut, kuten kuvasta näkyy).

Joulujakin vietettiin Korppoossa yhdessä Vannin ja Viljon kanssa. Musti oli kiinnostunut kuusen koristelusta, sittemmin Musti ei olekaan saanut joulukuuseen tutustua. Ehkä sellaisen voisi jonakin jouluna laittaa, kissoja varten.

Yhteisjoulu kavereiden kesken on parasta!

Sittemmin Viljosta tuli enemmän minun kissani, kun ei niitä voinut Mustin kanssa ollenkaan erottaa (enkä minäkään voinut elää ilman Viljoa).

Viljon poismenon jälkeen perheeseen tuli pieni pörröinen riiviö nimeltä Ransu.

Syntymäpäiväsankari on viettänyt 7-vuotisjuhlapäivää perheen parissa ja pitkistä kylvyistä nauttien.
Kiitos J kuvista!

Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'

Onko huumaavan toukokuun jälkeen enää elämää? Värikkään tulppaaniesityksen jälkeen on takki tyhjä ja pieniä siellä täällä kukkivia kukkasia ei osaa riittävästi arvostaa. Onneksi näitä pieniä ilostuttajia kuitenkin on. Kukinta-ajat vaihtelevat vuosittain; tällä hetkellä muotopuutarhassani kukkivat morsiusleinikit kukintaa aloittelevan juhannuspionin vieressä. Se onkin kukinta-ajaltaan luotettava: jokavuotinen pelastaja juuri tähän kukintapaussihetkeen. Mielestäni tämä yhdistelmä on onnistunut, sillä suurikukkaiset pionit kaipaavat kevytkukkaisia ja -kasvuisia naapureita, jotta homma ei menisi pelkäksi pönötykseksi.

After the tulips, there seems to be little action in the flowering field. However, small and sweet surprises await their discoverer here and there.

Vuorikaunokitkin kukkivat nyt, mutta tavallisia sinisiä ei kasva muotopuutarhassani vaan toisaalla. Keväällä hankitun 'Amethyst in Snown' istutin muotopuutarhaan tuomaan sinne tämän välihetken väriä. Tämän kukka punastuu hauskasti vanhetessaan. Vuorikaunokki kukkii lähes koko kesän, kun sen ohikukkineet varret leikataan.

Kurjenpolviin voi aina luottaa. Paahdepenkissä ovat verikurjenpolvet aloittaneet, muotopuutarhassa kukkii etelänkurjenpolvi. Ostin tämän joskus syysalesta tietämättä kukan väriä, minusta tämä on aivan järkkyräikeä, kun en ole shokkipinkin ystävä, mutta täytyyhän tätä reipasta väripilkkua arvostaa.

Tämän herkän kaunottaren sen sijaan valitsin taimipöydältä kukkivana ja otinkin saman tien monta, tämä on niin hieno: täpläkurjenpolvi 'Espresso'. Se sointui hienosti yhteen viimeisten tulppaanien kanssa.

Hetkinen! Eivät kaikki tulppaanit sentään ole ohi. Tämä viime syksynä Villi niityltä tilattu 'Black and White' kukkii nyt. Ja punaisessa villissä penkissä on kuin onkin nousussa yksi tulppaani, joka on varmaankin sitä mitä arvelen... siitä lisää myöhemmin.

Raidallisiksi itsekseen menneet 'Blue Flagit' ovat lähes edellisen kukan värisiä, mutta hieman vaaleampia. Ne kukkivat eri penkissä ja 'Black and White' jää karviaispuskan taa. Näiden takana on muutama punainen viherraita.

Muotopuutarhassa kukkii myös punavihma, mutta tämä on niin maanmyötäinen, että tätä tuskin edes huomaa!

Nämä eivät kuki, mutta ansaitsevat silti tulla esitellyiksi: oikealla on ansiokas koristeheinä kirjopuntarpää, joka muodostaa väripilkkuja siellä täällä muotopuutarhassani ja toimii hyvänä taustakasvina monen värisille kukille. Sen seurassa on samettihortensia, joka on pärjännyt puutarhassani ilman talvisuojauksia jo kolme vuotta. Se tekee uudet versot tyveltään joka vuosi, vain harvoin sen oksat selviävät talvesta elinvoimaisina kymmentä senttimetriä korkeammalta. En tiedä, voiko se koskaan kukkia näin, mutta lehdetkin ovat kauniit ja on mukavaa, kun tällainen erikoisuus on seuranani vuodesta toiseen.

Olihan tässä jo väripilkkuja, lisäksi alkukesän vihreä on kauniin sävyinen. Niin, ja koiranputket kukkivat kaikkialla valkoisena harsopilvenä!
Iloista perjantaita!

Etelänkurjenpolvi – Geranium cinereum var. subcaulescens
Juhannuspioni – Paeonia humilis 'Flore Pleno'
Kirjopuntarpää – Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'
Morsiusleinikki – Ranunculus aconitifolius
Punavihma – Chamaecytisus purpureus
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Täpläkurjenpolvi – Geranium maculatum
Vuorikaunokki – Centaurea montana

Vuokko-esikkopuutarhassa kukkii yhä sekä vuokko että esikko. Tämä on amerikanvuokko 'Rubra', joita ostin syksyllä alennuksesta kaikki mitä taimimyymälässä oli jäljellä eli viisi kappaletta. Näistä nousi vain neljä, mutta ihanuus korvaan määrän.

This is my spring garden, or in Finnish, "anemone-primula garden", but spring garden just sounds better.

Vaaleanpunaista hempeilyä harrastaa myös lehtoakileija, tämä on lapsuudenkotini kantaa. Taustalla kukkii puutarhassa luonnostaan kasvava metsäkurjenpolvi.

Vaaleanpunainen hempeily ei loppunut siihenkään! Siperianesikkokin kukkii vaaleanpunaisena.

Muilta osin kasvusto onkin vihreää. Oikealla näkyy japaninvaahtera 'Osakazuki', jonka kaksi suurinta oksaa katkesi talvella. Laitoin niihin haavasuojaa ja sidoin takaisin yhteen, toinen kuivui mutta toinen puhkesi lehteen. Puulla (hmm, vuodesta toiseen polvenkorkuinen pensas) on sentään yksi pieni oksa katkeamiskohdan alapuolella ja se on myös työntänyt uuden verson alempaa rungosta. Kun oksat kasvavat kovin vaakasuorassa ja alhaalla, ne katkeavat herkästi lumen painosta!
Vasemmalla on ihana kalliokielo, yksi lempikasvejani.

Onko hienostuneempaa kaarta nähty. Ihanaa, että tänä vuonna kukaan ei ole käynyt syömässä tätä! Maria suojelee, tietysti.

Ransu fiilistelee vuokko-esikkopuutarhan edustalla. Ransun kaaret ovat toki yhtä hurmaavat kuin kalliokielon.

Vuokko-esikkopuutarha sijaitsee huussin vieressä, kivimuurin edustalla. Se ei ole suuri, mutta voi sitä silti puutarhaksi kutsua.
Puussa riippuu punainen pallo, joka asustaa yleensä villin punaisen kukkapenkin yllä. Nyt sielläkin on niin hempeää, että se ei sovi sinne. Hempeää viikonloppua!

Amerikanvuokko – Anemone multifida
Kalliokielo – Polygonatum
Lehtoakileija – Aquilegia vulgaris
Metsäkurjenpolvi – Geranium sylvaticum
Siperianesikko – Primula cortusoides

Kesän ensimmäiset vieraat ovat käyneet! Tiina ja J-sisko Luvialta kävivät vuorokauden mittaisella pikavisiitillä, mukana oli Niki. Tiinan oma blogi on Tina's.

Vieraat olivat tosi mukavia, paitsi Ransun mielestä sen pilkullisen olisi voinut jättää poiskin. Tiina ja J osasivat myös tuoda erittäin mieluisia tuliaisia: tässä tarhakullero 'New Moon', ihana kalvakankeltainen ilmestys, joka sopii erinomaisesti juuri kukkivan lehtoängelmän kaveriksi.

Värimaailma on oikein makuuni sopiva, kun 'Purple Sensation' -ukkolaukatkin alkavat kukkia. Taustalla sävyjä komppaavat sinikuunlilja 'Frances Williams' ja 'Spring Green' -viherraitatulppaanit. Yhdistelmä on entistä parempi sitten, kun saan maalattua kuistin tolpat ja kaiteet toisenvärisiksi.

Muotopuutarhani sai kaksi loistosalviaa, joita minulla ei entuudestaan ole ollutkaan. Tämä on 'Rose Queen' eli 'Rosakönigin'.

Kaikkia taimia en ole ehtinyt vielä istuttaakaan. Tässä kuitenkin eräs toinen ilouutinen puutarhasta: sinisade on hengissä ja pukkaa lehtiä!
Iloista sunnuntai-iltaa!

Lehtoängelmä – Thalictrum aquilegiifolium
Loistosalvia – Salvia× sylvestris
Sinikuunlilja – Hosta sieboldiana
Sinisade – Wisteria
Tarhakullero – Trollius Cultorum-Ryhmä
Ukkolaukka – Allium hollandicum
Viherraitatulppaani – Tulipa Viridiflora-Ryhmä

Ransu kiittää

Viileitä sinisiä

Kaunista muotopuutarhassa

Hempeilyä

Ikkunoista ulos ja kostea kevätniitty

Tulppaaniviikot

Unelmien viikonloppu

Kevään viimeiset tulppaanit

Operaatio mutapuutarha

Päikkärihäirikkö

Kevään satoa

Valkoisia kukkia ja siroja saniaisia

Katto pään päällä

Näkymiä riippukeinuista

Punainen villi onkin hempeä

Kylällä

Juhlapäivä

Elämää tulppaanien jälkeen

Vuokkoja, esikkoja ja vähän muutakin

Kävi vieraita