Quantcast
Channel: Saaripalsta
Viewing all 1994 articles
Browse latest View live

Päivän kärhöt

$
0
0
'Purpurea Plena Elegans' näyttää jo ensimmäisellä kukkimiskerrallaan sen, miksi tämä kärhö kannattaa hankkia. Kukkia ei ole vain muutamaa tai edes kymmeniä, vaan satoja, kun lasketaan nuputkin mukaan.


Rakensin sille pikakärhötuen, kun köynnös kiipesi alkukesällä kohti taivasta eikä vielä pienestä aroniasta ole sille riittävästi korkeutta. Aroniapuska kasvaa tuolla tiipiin keskellä.


'Madame Julia Correvon' on huomattavasti hillitympi, mutta se onkin istutettu vasta tänä keväänä. Edessä kukkii saman värinen väriminttu 'Kardinal'.


Correvon ja pallerolaukka.


Correvon ihan itsekseen. Sekä tämä että PPE taisivat molemmat olla tarhaviinikärhöjä.

Purple Rains
Two lovely viticella cultivars are flowering now in my favourite garden colours!


Lopuksi minulla on sellaista asiaa, että olen viimein pystynyt tekemään isomman tilauksen uusia tuotteita nettikauppaani Elsan lempituoliin! Muutaman vuoden taloudellinen katastrofi alkaa olla selätetty, kiitos kovasti kaikille ihanille asiakkailleni, jotka olette tilanneet siitä huolimatta, ettei putiikissa ole ollut lähes mitään uutta. Uudet tuotteet saapuvat muutaman viikon sisällä, siihen asti on meneillään alennusmyynti. Kuvan peltinen puoliämpäri seinälle on alessa 10 euroa. Se löytyy työkalut & tarpeelliset -osastolta täältä.
Tervetuloa ostoksille!


Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Väriminttu – Monarda

Pallukkakukat

$
0
0

Laidunkarstaohdakkeen ensimmäinen kukinto tarjoaa mettä kukkakärpäsille. Kukat avautuvat hassusti epäjärjestyksessä, keskeltä kukkapamppua ne ovat vielä kiinni.

Globes and cones
Many ball-shaped flowers are excellent feeding places for pollinators – in addition to being great for drought-tolerance. We have had a dry summer: the rainfall since 15th May is 52 mm. 


Alppipiikkiputkien kukinnot eivät enää ole näin huikaisevan siniset kuin alkukuusta, mutta kauniita ne ovat ruskistuvinakin. Kaikki tuntuu kuivuvan käsiin, torstain sadepäiväkin kutistui 15 pisaraan. Olen pitänyt sadepäiväkirjaa, kun jo loppukevät oli niin kuiva: 15.5. alkaen meidän koko kesän sademäärämme tällä saarella on 52 mm.
Aamupäivällä tuli ennustettu pikku sadekuuro, olisi saanut tulla enemmänkin. Ei tuo määrä maata kastele, mutta se tuo edes vähän helpotusta lurpottaville lehdille.


Sinipiikkiputki sinertyy alppia myöhemmin ainakin minun pihallani. Tässä se on yhdessä harmaakäenkukan kanssa.

Nyt sinipiikkiputken kukinnot ja varret ovat huikean sinisiä. Pikkuiset siniset pompulakukat sopivat ihanasti moniin kukkiin, etenkin keltaisiin. Päivänsilmä 'Asahi' avaa ensimmäisiä kukkiaan. Lämmin keltainen ja metallinsininen ovat herkullinen pari.

Pallerolaukat ovat söpösiä ja niissäkin pörisee koko ajan.


Alkukesällä kukkinut laukka ei enää mettä tarjoa, mutta siemenpallukkakin on kaunis. Näissä kahdessa edellisessä kuvassa on taustalla väriminttu 'Kardinal'.


Sitten alkaa olla pallo-ohdakkeiden vuoro. Tämä taitaa olla sinipallo-ohdake.


Sinipallo-ohdakkeen lajike 'Taplow Blue' on matalampi ja alkaa kukkia hitusen myöhemmin.

Sinipallo Ransuli osallistuu postaukseen esittelemällä erinomaista palloisuuttaan.


Kuivuuden kyseenalainen hyöty on se, että kasvit kiiruhtavat kukkaan, kun arvelevat kuolevansa huomenna. Voitin Piha ja piennar -blogin arvonnassa keväällä ihania siemeniä, muun muassa maarianohdakkeen. Tämän kasvin takia koko arvontaan osallistuinkin innosta vinkuen! Siemenet itivät muutamassa päivässä, istutin pikku taimia paahdepenkkiin. Vaikka olen kastellut niitä silloin tällöin, ovat ne kasvaneet vain noin 20 cm korkeiksi, ja ovat ryhtyneet nyt kukkimaan lyhyissä varsissaan.


Sadetta tuli lopulta 0,2 mm, nyt lännestä vyöryy taas sinitaivas niskaamme.
Aurinkoista pyhäpäivää!


Alppipiikkiputki – Eryngium alpinum
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Maarianohdake – Silybum marianum
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
TallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallennaTallenna

Pörheitä ja pörriäisiä

$
0
0
Perhosia on todella mukavasti, vaikka on niitä ollut koko ajan, täällä en ole huomannut mitään perhoskannan romahtamista. Nyt niitä on silti erityisen paljon. Neito pysähtyi poseeraamaan 'The Pilgrim' -ruusun kukalle. Ympärillä kukkivat sikurit.

Butterflies and other winged creatures
I have never noticed a drop in butterfly population, but this summer they seem to be extraordinarily abundant. For the first time ever, I have seen the silver-washed fritillary!

Sikureissa pörrää enimmäkseen kukkakärpäsiä, mutta harmaaminttu on loistava perhoskasvi.

Olen nähnyt keisarinviitan pihallani nyt ensimmäistä kertaa ikinä!

Laventelissakin lepattaa koko ajan. Pieniä kultasiipiä, nokkosperhosia ja kaaliperhosia.

Keltakaunokkien ensimmäiset kukat ovat avautuneet. Niissäkin vierailee perhosia jonkin verran, tässä kuvassa on kimalaisia ja kukkakärpäsiä.


Meksikonhanhikki ja amppari.


Päivän pallerolaukkakuva, tällä kertaa kimalaisten kansoittamana.

Päivän Ransupallerokuva: takatassu.

Leppoisaa tiistaita!


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Keisarinviitta – Silver-washed fritillary – Argynnis paphia
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Sikuri – Cichorium intybus

Haaste bloggaamisesta

$
0
0
Vaalean vihreää -blogista tuli haaste bloggaamisesta. Kuvitukseksi sopii hyvin blogin kautta tutuiksi tulleilta kanssapuutarhureilta saatuja kasveja. Niitä onkin paljon, eivätkä kaikki millään mahtuneet tähän mukaan! Joten suo anteeksi, jos juuri sinun antamasi kasvi on jäänyt uupumaan.
Ensimmäisessä kuvassa on Hernepensaskujanteen Jorita saatua tuoksuruutaa.


Jorin itse siemenestä kasvattama ritarinkannus, joka on ilmeisesti lajiketta 'Cherub'. Tämä on (tai siis oli, kukki jo) aivan ihana! Sain tämän pienen taimen Jorilta jo kesällä 2013, nyt se kukki... Jostain syystä eivät ritarinkannukset minulla oikein menesty, kaitakasvuinen ja yleensä alle metrinen kukkavarsi kaatuilee ja siihen tulee vain muutama kukka. Cherubin varsi oli vain puolimetrinen ja loput kukkanuput lopulta näivettyivät kuivuuteen.


Useita vuosia sitten Min Edenin Ninalta saatu hempeänsininen ritarinkannus kasvaa ehkä paremmassa paikassa, sillä se jaksaa yleensä tehdä pari pystyä kukkavartta, jotka ovat jopa puolitoistametrisiä.


Vasta pihan laittoa aloittaessani sain monta perinneperennaa Raakkilasta. Niistä on ollut iloa jakaessani esimerkiksi helminukkajäkkärää moneen kukkapenkkiin. Tässä se kukkii valkoisena Rohanissa. Harmaakäenkukkaa olen saanut sekä Vironperältä että Talikko ja taikasauva -blogin Intopiiltä.


Olen myös ihastunut kasveihin blogeissa. Intopiin puutarhassa rakastuin meksikonhanhikkiin. Sitten sitä täytyi hankkia omaankin puutarhaan.


Olin nähnyt 'Purpurea Plena Elegans' -tarhaviinikärhön lehtijutussa ja kirjassa, mutta Anun puutarhassa se aiheutti pökerryksen yhdessä aronian violetinmustien marjojen kanssa. Juttu löytyy täältä.
Mutta oma PPE:nä ostettu kärhöni ei olekaan tehnyt ruusumaisen kerrottuja kukkia! Voisiko se johtua siitä, että kukkii vasta ensimmäistä kertaa... kukkien keskellä on pienten terälehtien kimppu, mutta kukka muistuttaa enemmän 'Avant Garde' -viinikärhöä. Sekin minulla on, mutta sen kukkien keskustan terälehtien pitäisi olla vaaleammat. Ilmeisesti PPE voi tehdä myöhemmin kesällä yksinkertaisempia kukkia, mutta nämä ovat kyllä uusien versojen ensimmäisiä kukkia. Tämä on mysteeri. PPE on siis edelleen ostoslistallani, jos tämä olikin väärä kärhö.
Kasvit osaavat silti yllättää. Lehtien, kaarnan ja kukkien ulkonäkö voi muuttua paljonkin kasvin ikääntyessä.


Anun puutarhasta sain myös loistotädykkeen siemeniä, jotka kylvin vasta viime kesänä. Nyt monista taimista ensimmäinen kukkii. Ihana sininen!


Hempeä väriminttu on Cheriltä Autuas olo -blogista.


Yhtä hempeä syysleimu 'Crème de Menthe' oli hankittava, kun Auringon ihanat -blogissa näin tämän kuvan, tai olikohan niin, että näin tämän ihan livenä. Minulla on ollut suuri onni vierailla monien bloggaajien puutarhoissa ja saada heistä oikeita elävän elämän ystäviä!


'Sun Power' -kuunlilja on Suvikummun Marjalta, hänen puutarhaansa pääsin ihailemaan kesäkuun bloggaajatapaamisessa.


Munankuoripelargoni 'Raspberry Ripple' on Pionimetsän Tiinan itse siemenestä kasvattama.


Herkkuna pohjalla on Marian kodin ja puutarhan ihana pioniunikko, jonka siemeniä olen lähetellyt pitkin poikin Suomea, Marian tapaan. Alkuperäiset ovat siis kotoisin eteläiseltä Pohjanmaalta vanhemman rouvashenkilön puutarhasta, jos oikein muistan.


Ai niin!
Olihan tässä haasteessa joitakin kysymyksiäkin...

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen
Jätin logon väliin, kun oli niin paljon kuvia...

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
Aloitin 2007 syksyllä, kun perustin nettikaupan. Halusin kaupan tädille kasvot ja asiakkaalle tietoa siitä, millaisessa paikassa puoti toimii.

3. Anna ohjeita aloittaville bloggaajille
Voi apua! Ole oma itsesi. Se pätee kaikkeen.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi

5. Nimeä 10 bloggaaja palkinnon saajiksi
Olen tässäkin nihilisti enkä noudata sääntöjä. Lähetän haasteen eteenpäin vain Sametti Hortensialle Pikkuiseen puutarhaan. Siinäkin on mahtava ihminen, josta on tullut oikeasti hyvä ja tärkeä ystävä. Jaamme kyltymättömän kasvienkeräilyhimon. Luulen, että kun alamme puhua kasveista ja erikoisemmista lajikkeista, syttyy kummankin silmiin palo ja kumpikin alkaa varmaan lipoa huuliaan. Toiveeni on, että saisin hänet joskus käymään täällä puutarhassani, sillä olen saanut ihailla hänen mahtavaa postimerkin kokoista paratiisiaan kymmeniä kertoja.


Oma samettihortensiani lurpottaa kuivuudessa, sillä emme ole saaneet sateita lupauksista huolimatta. Voi olla, että myös bloggaaja- Sametti Hortensia lurpottaa, sillä hänen ihana mutta lyhyt kesälomansa loppui.


Täällä on tosiaan rutikuivaa. Edellisen kerran satoi (enemmän kuin 0,3 mm) 2,5 viikkoa sitten, ja kun kuivuutta on ollut toukokuun puolivälistä asti, ei yksittäinen sade auttanut moneksi päiväksi. Onneksi on kuivuutta erinomaisesti sietäviä kasveja kuten tähkälaventeli.

Otin muutaman ruman kuvan ruskettuneesta pihasta todisteeksi. Tuossa lehtikuusen takana on onneksi aina edes hieman kosteaa.

Tällaista täällä on ollut, tänä aamunakin piti olla joitakin kuuroja, mutta täysin sininen taivas oli todellisuudessa. Ainakin se hyvä puoli tässä on, ettei nurmikon leikkuuseen tuhraudu aikaa.
Ensi yönä ja huomenaamulla pitäisi sataa ihan varmasti!


Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Kuunlilja – Hosta
Loistotädyke – Veronica austriaca ssp. teucrium
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Munankuoripelargoni – Pelargonium Zonale-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Syysleimu – Phlox paniculata
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Tuoksuruuta – Ruta graveolens
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia
Väriminttu – Monarda

Kauniit keltaiset

$
0
0
Muutamia ihania keltaisia kukkia on avautunut piristämään koulunaloitustunnelmia. Vaikka kouluajoista on jo vuosikymmeniä, vie tämä aika silti mielen matalaksi. Plääh, tylsä arki ja aamuherätykset! Hyvästi kesä ja seikkailut!
Ensimmäinen kukkapiristys on päivänsilmä 'Asahi'.

Yellow cheerfulness
As the days inevitably shorten, evenings begin to get dark and there is a strong sense of goodbye-to-the-summer in the air, there are some flowers that never fail to lift the spirits.

Keltakaunokki on mainio perhoskasvi, tällä kertaa sain napattua kuvan keisarinviitan kanssa. Siniset kukat kuuluvat sikurille.


'The Pilgrim' -puistoruusu tekee yhä uusia kukkia, kuten kaikki David Austinin ruusut.


Vaahteran alla varjossa on haastava paikka, mutta ripsialpi ja tuoksukeltavirma ovat kauniin luonnonkukkamaisia, mistä pidän erityisesti, lisäksi niiden keltaiset kukat tuovat aurinkoa varjopaikkaan. Nämä jaksavat kukoistaa, vaikka kesä on ollut erittäin kuiva. Maanpeittona tässä on keltapeippiä, sekin kukkii keltaisena mutta jo alkukesällä.


Viime syksynä hankittu, monta vuotta metsästetty rikkilaukka kukkii nyt puutarhassani ensimmäistä kertaa! Yleisemmin myynnissä oleva keltalaukka ei jostain syystä minua sykähdytä, sen kukat katsovat ylöspäin, tykkään näistä nuokkuvista. Sama pätee muuten liljoihinkin, huomaan.
Rikkilaukan harmaalehtinen alalaji tauricum, jonka myös hankin syksyllä, kuihdutti lehtensä kokonaan. Kesä on ollut niin toivottoman sateeton, mutta elän toivossa, että sipulit olisivat kuitenkin elossa. Rikkilaukka on Välimeren kasvi, jonka pitäisi sietää kuivia kausia. Tauricum-rikkilaukoilla on kukissa usein ruosteenruskeaa sävyä, tai puuterimaista vaaleanpunerrusta, jopa valkoista. Jännä nähdä, minkä värinen kukka on omalla kasvillani, siis jos se on vielä elossa ja kukkii joskus.

Piristävää ja kesäistä viikonloppua, täällä ainakin paistaa aurinko!


Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Puistoruusu – Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Rikkilaukka – Allium flavum
Ripsialpi – Lysimachia ciliata
Sikuri – Cichorium intybus
Tuoksukeltavirma – Patrinia triloba

Viehkot violetit

$
0
0

Viimeinkin puutarhassani on tähkäverbenaa! Oikein kaksikin kappaletta. Yhden ostin Vakka-Taimesta kesäkuussa, toisen Päivölästä, ja se olikin suuri taimi, jota piti kastella joka toinen päivä, muuten se alkoi lurpottaa lehtiään. Kastelu kannatti, kukkanuput kehittyivät ja nyt kukkia aukeaa varmaan tuhansia.  Torstain sateen jälkeen tämä ei ole vielä lurpahtanut, mutta kohta täytyy kastelurumba aloittaa uudestaan, jos sateita ei taas kuulu.
Tähkäverbena on monivuotinen. Ihastuin kukkaan syksyllä 2007, siitä pitäen olen tätä etsinyt. Viime vuonna tilasin siemeniä vaaleanpunakukkaisesta 'Pink Spires' -lajikkeesta, mutta kylvös ei onnistunut, mitään ei kai vieläkään ole itänyt. Se vaaleanpunainen on aivan ylisöpö.
Hassua kyllä, taisin noteerata vaaleanpunakukkaisen tähkäverbenan taimia Paratiisin taimitarhalla pari viikkoa sitten, mutta en sitten älynnyt ostaa. Joskus ei vain ole ollenkaan tilanteen tasalla. Hämäläisenä tajusin asian vasta kotiin tultuani. Ei hitto, nehän olivat vaaleanpunakukkaisia! En sitten lähtenyt ajamaan uudestaan Poriin.

Harmaaminttu on utuisen vaaleanviolettikukkainen ja se on koko ajan perhosten kuorruttama.

Vuokko-esikkopuutarhaan viime syksynä istutettu loistokurjenpolvi piti alkukesällä kaivaa esiin lehtoakileijojen viidakosta, nyt se saa näyttää kyntensä eli pitkän kukinta-aikansa.


Tuoksuherne 'Cupanin' ensimmäiset kukat ovat avautuneet!
Aurinkoisia päiviä kaikille, tänne toivon uutta sadetta parin päivän sisään.


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Loistokurjenpolvi – Geranium'Johnson's Blue'
Tuoksuherne – Lathyrus odoratus
Tähkäverbena – Verbena hastata

Siroa ja söpöä

$
0
0

Blogini otsikkokuvassakin esiintyvä, ihanaakin ihanampi jaloängelmä 'Hewitt's Double' on kuivasta kesästä huolimatta venynyt lähes kaksimetriseksi ja aloittaa nyt kukinnan.


Samoin tekee samettihortensia, tämä näyttää olevan tämän vuoden ainoa kukinto. Hienoa, että on tämä yksi!


Talvella kylvetystä perenna-lotto-sekoituksesta on ensimmäinen kukassa. Joukossa näyttää olevan muutama punakukkainen siankärsämö, joitakin idänunikkoja ja nupulla on myös jokin kukka, josta en yhtään tiedä, mitä se on. Jännittävää! Siankärsämön seurana on alkukesällä kylvämiäni vaaleanpunaisia unikoita, siemenet sain ystäviltä Nurmeksesta.


Helmipihlaja on kaunislehtinen, siro pensas, ja sen marjat kuin kimput helmiä.

Vironperältä saaduista arovuokoista yksi herkesi kukkimaan! Mainio yllätys. Kiitos, Irene!


Ystäviä kävi kylässä, tein kurpitsa-bataattikeittoa, johon tuli muun muassa korianteria. Laitoin liiat korianterit maljakkoon (pihamaasta kaivettuun Paulig-lasipulloon, kuka tietää, mitä siinä on ollut?).
Korianteri on kaunis ja kestävä leikkokukka, miksi ihmeessä tätä ei käytetä kukkakimpuissa. Jos olisin floristi, erikoistuisin korianterikimppuihin kaikenmaailman gerberoiden sijaan.

Korianterin kukat ovat liikuttavia söpöliinejä. Heteissä on aavistus vaaleanpunaista.


Yhtä söpöliini on pantteri katajassa.
Iloista uutta viikkoa!


Arovuokko – Anemone sylvestris
Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Korianteri – Coriandrum sativum
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Siankärsämö – Achillea millefolium, punakukkaisia kutsutaan punakärsämöiksi

Päivän ruusut

$
0
0

Ta-daa! Melkein en pysty puhumaan mitään. Sanattomaksi vetää. Niin ihana tämä on. 'William Shakespeare 2000' (tyhmää kun pitää olla tuo vuosiluku perässä, muuten nimi olisi täydellinen). Istutin tämän viime syksynä. Hankin Tuusulan Kodin Terrasta noin vitosella syyskuun harmaudessa. Täytyisiköhän ajella tästä Tuusulaan, jos sieltä löytyisi lisää moisia herkkuja...
Olen heikkona englantilaisiin David Austinin ruusuihin. Nämä ovat uusia lajikkeita, joissa on vanhanaikainen kukan muoto ja jonkin verran tuoksuakin, ainakin jos vertaa moniin muihin nykyruusuihin. Täydellisiä siis. Ai niin, ja kukinta on jatkuvaa eli jatkuu niin kauan kunnes syys saa tai peura syö.
Muutama viikko sitten Shakespearen vieressä kukki 'The Prince', joka on hyvin samanlainen tämän kanssa. Oikeastaan lähes identtinen. Mutta se ei haittaa mitään, kun kukka on näin taivaallisen ihana!

In love with David Austin
Need I say more...


Shakespearen ja prinssin vieressä on niiden sävyyn täydellisesti sointuva väriminttu 'The Kardinal', edelleen kukassa. Pallerolaukat ovat ohikukkineet kartion muotoisiksi.


Samassa penkissä, Rohanissa, kukkii meksikonhanhikki, taustalla punaperuukkipensas, joka toivottavasti kasvaa kokoa.


Yksi tummakurjenpolvi jaksaa vielä kukkia. Ehkäpä nämä kannattaisi latvoa ekan kukinnan jälkeen. Tämän seurana kukkii helminukkajäkkärä.


Tämä ei mitenkään kuulu Rohanin värimaailmaan, mutta en vain raaski kitkeä kurkkuyrttejä.. ne ovat niin suloisia. Siirtää näitä kyllä voisi.


Oranssissa penkissä kukkii 'L. D. Braithwaite'. Se ei valitettavasti soinnu oikein tännekään... joutuu raukka taas muuttamaan. Muutti viime syksynä muotopuutarhasta oranssiin penkkiin, tänä syksynä taas jonnekin muualle. Mutta ruusut ovat hyviä muuttajia. Joku saattaa muistaa apteekkarinruusuni, joka on muuttanut synnyinkodistaan ensin Etelä-Englantiin, sitten Ranskaan, sitten Suomeen ja täälläkin se on jo toisessa osoitteessaan, ja hyvin menee.


Täyteläiset keltaiset kuuluvat oranssiin penkkiin, mutta keltaisen ja punaisen liitto vain sattuu minua silmään. Auts.
Päivänsilmä 'Asahi' tässä, joka pääsee oikeuksiinsa vasta ruusun häivyttyä takavasemmalle. Anteeksi vain, ruusu.


Shokkipinkki harmaakäenkukka sen sijaan sopii oransseihin ja keltaisiin hyvin. Kuvassa taustalla on japaninvaahtera 'Enkan'.

Ja sitten on lempparivärini oranssin kanssa, sininen. Ruiskaunokki. Kuvassa näkyy myös ojakellukkaa siemenkylvöksestä, joka näyttää epäilyttävästi samanlaiselta kuin luonnon ojakellukka, vain matalampaa! Ehkäpä siitä tulee kerrottukukkainen vaikkapa ensi vuonna?

Kirsikkana kakun päällä vanha tuttu, monen suosikki (kommenttien perusteella): 'The Pilgrim'.


David Austin -ruusut kuuluvat puistoruusuihin, Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Kurkkuyrtti – Borago officinalis
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Ojakellukka – Achillea ptarmica
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Punaperuukkipensas – Cotinus coggygria f. purpureus
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Ruiskaunokki – Centaurea cyanus
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
Väriminttu – Monarda

Syötävää

$
0
0

Mustin nimikkolilja 'Black Beauty' avasi kaksi ensimmäistä kukkaansa... ja sitten ne sekä loput nuput syötiin. Onneksi ehdin ottaa pari kuvaa...

'Black Beauty' on kivan värinen keltakaunokin kyljessä.

Tässä tilanne peuran ruokailun jälkeen, liljan vartta näkyy oikealla.

Onneksi keltakaunokkia ei syödä! Mettä ja siitepölyä vain kerätään. Kimalainen hassulla hapsukukalla.


Onneksi myös tämä lemppariyhdistelmä jätetään rauhaan: siniheinä ja täpläpunalatva 'Atropurpureum'.

Musti ei niin liljastaan välitä. Sille tärkeämpiä ovat muun muassa rastaanpoikaset. Katsoin keittiön ikkunasta, kun yksi poikanen kylpi Mustin juomalammessa.

Mmmmm, makuvettä!


Juomista puheen ollen, nettikaupassani Elsan lempituolissa on nyt uutuuksia! Maahan työnnettävä viinipullo- & lasiteline, esimerkiksi. Tervetuloa ostoksille! Elsan lempituoli löytyy täältä: KLIK.


'Black Beauty' on risteymälilja ja kuuluu kaiketi idänliljoihin, Lilium Orient-Ryhmä 
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Siniheinä – Molinia caerulea
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

Kärhöropleemi

$
0
0

Saunan kulmalla varjossa kasvava tarhaviinikärhö 'Avant Garde' on tulossa kukkaan. Oikeastaan... tämän kukat muistuttavat oudosti 'Purpurea Plena Elegansia'...


Tässä on 'Pupurea Plena Elegansina' ostettu tarhaviinikärhö, jonka kukat oikeastaan näyttävät siltä miltä 'Avant Garden' kukkien tulisi näyttää.
Hmm! Asiaa täytyy tutkia vielä, kun 'Avant Garden' kukat avautuvat enemmän.
Ihania nämä kasvipulmat, kun ne ovat niin huolettomia verrattuna elämän ja maailman todellisiin ropleemeihin.

Tässä kuvassa näkyy sauna vasemmalla, seinää vasten nojaavien tikkaiden luona näkyy 'Avant Garden' versoja. Köynnös on kasvanut niin korkeaksi ja sen kukat ovat niin lähellä seinää, että säästynevät tänä vuonna peuran hampailta.
Otin muuten tämän kuvan, kun yllättäen tuli virkistävä sade. Harvinainen sääilmiö piti yrittää tallentaa, mutta ei se kuvassa oikein näy.

Sateen huomaa parhaiten siitä, että kissoille tulee kiire sisään.



Kuistin katoksen alla on hyvä pitää sadetta. Mutta miksi mamma jäi sateeseen seisomaan eikä tule rapsuttamaan ja lohduttamaan pientä kastunutta manulia?
Kuistilla kasvaa pagodikärhö, joka on muodostanut oikean viidakon.

Zoomaus sateeseen.

Zoomaus manuliin.

Lopuksi teen tunnustuksen. Koska halvalla löysin, ostin varmuuden vuoksi vielä yhden kärhön, jonka pitäisi olla 'Purpurea Plena Elegans'. Se löytyi tällä kertaa Prismasta.


Pagodikärhö – Clematis chiisanensis
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä

Kotiinpaluun kukat

$
0
0

Laiva karahti kotisaaren rantaan illalla, onneksi ei niin myöhään kuitenkaan, ettei olisi puutarhaa nähnyt. Samettihortensian kukinto on alkanut avautua. Tämä on tämän vuoden ainokainen kukinto, joka kiitollisena vastaanotetaan.

Koska rakastan noita pitsiliinamallisia hortensiankukintoja, on kaupungista mukana tulleessa taimikuormassa myös sellaiset omaava jalohortensia. Tässä oli varmaan taimilappu vaihtunut, nimenä oli Endless Summer -hortensioihin kuuluva Bella Anna, mutta tämän kukinnot eivät ole sitä. Voisi olla Twist-n-Shout eli 'PIIHM-I'. Oli alessa, ja suuri osa taimista oli jo vailla lappuja. Joka tapauksessa kaunis! Ostin tällaisen alesta jo viime vuonna, mutta se nääntyi kuivaan alkusyksyyn eikä enää vironnut.
Ja koska alkukesällä istutettu syysesikko kuoli myös heti alkuunsa, hankin nyt niitä oikein kaksin kappalein. Se on tuo ihana sininen pallokukinto vasemmalla. Puutarhassa pitäisi oikeasti olla kosteampi pienilmasto, että nämä viihtyisivät. Mutta kunhan nyt pysyisivät hengissä. Edes jouluun.


Puutarhakierros illan hämyssä jatkuu. Joku on käynyt syömässä kerrotun idänkurjenpolven kukat, se oli tulossa uudestaan kukkaan. Voi harmi. Mutta tätä ei onneksi ole syöty. En vain edelleenkään tiedä, mikä tämä on. Peräisin talvisesta perennaseoskylvöstä, kuten taustalla häämöttävä punakukkainen siankärsämökin.

Mikähän tämä olisi? Joku Coreopsis ehkä? Lehdet ovat aika kapeat ja liuskoittuneet kolmeen osaan. Mikähän Coreopsis taas olikaan... kaunosilmä. Olisko sitä, ehkä isokaunosilmä? Tämä tuli Chiltern Seedsiltä, ja ainoa yksinkertaiskukkainen tämän värinen, jota heillä nyt on valikoimissa, on lajiketta 'Mayfield Giant'. Täytynee mittailla kukkien kokoa, kun niitä avautuu enemmän.
Mukavan värinen kukka joka tapauksessa, eikä minulla mitään kaunosilmää entuudestaan ollutkaan. Yritykset istuttaa syyskaunosilmää ovat aina johtaneet siihen, ettei kasvi seuraavana vuonna nouse maasta. Saa nähdä, miten tämän kanssa käy.


Isokaunosilmä – Coreposis grandiflora
Jalohortensia – Hydrangea Macrophylla-Ryhmä
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Syysesikko – Primula capitata ssp. mooreana
TallennaTallenna

Vaihtelevaa

$
0
0
Onpa mukavat puutarhailusäät! Sadevesien keruutynnyrit ovat täpötäynnä, sillä viikon aikana oli satanut ainakin 15 mm. Välillä paistaa kauniisti aurinko.

All weathers in a day
It's raining, shining and blowing. The weather keeps changing every ten minutes. One does not get bored.

Seuraavassa hetkessä alkaa sataa, vaikka aurinko paistaa vielä. On hyvä istuttaa, vaikka maa ei edelleenkään ole märkää syvältä, mutta sitä pystyy jo kaivamaan. Taimille riittää runsaasti kasteluvettä tynnyreistä.

Pisarat kaunistavat kasvit. Pelargoni 'Raspberry Ripple'.


Sitten tuulee. Tähkäverbenan suloiset kukat ovat vaikeita kuvattavia tuulessa, mutta täällä ainaisten puuskien saarella on jo onneksi ehtinyt perehtyä tuulessa kuvaamisen tekniikoihin.


'Hewitt's Double' -jaloängelmä oli kasvanut hölmön korkeaksi ja on nyt laonnut viereisen mutapuutarhan kirjosorsimokasvustoon. Pikkuruiset kerrotut ängelmänkukat ovat söpöintä mitä voi kuvitella, rakastan tätä niin ja olen iloinen, että tämä talvehti! Ehti jo aiheuttaa sydämentykytyksiä, kun lähti niin myöhään kasvuun.

Tuuli painaa saunan nurkalla kasvavan tarhaviinikärhön kukkia sivuun tuestaan. Nyt alkaa selvitä, että tämä on tosiaan varmaankin 'Purpurea Plena Elegans' eikä 'Avant Garde', jollaisena tämän ostin. Ja toisaalla puolestaan 'Purpurea Plena Elegansina' ostamani onkin kai 'Avant Garde' tai jokin hyvin sen tapainen. Tässä on tummempi viininpunainen sävy ja kerrotummat kukat. Aivan ihana kukka, mutta tämä on juuri se, jonka haluaisin kasvavan yhdessä aronian kanssa, sen mustat marjat ja nämä kukat keskustelisivat niin mehukkaasti!


Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Kas, ostin sen uuden 'Purpurea Plena Elegansin' ja nyt täytyy vain perehtyä aronian lisäämiseen. Onneksi istutuskausi on parhaimmillaan.


Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Kirjosorsimo – Glyceria maxima'Variegata'
'Raspberry Ripple' on munankuoripelargoni, Pelargonium Zonale-Ryhmä
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Tähkäverbena – Verbena hastata

Pinball Wizard

$
0
0

Usean kaupungin taimistot kattavalla kaupunkireissullani (en jätä yhtään tilaisuutta käyttämättä kurvata taimistolle) ehdin poiketa myös Kauppilaan Turussa ennen lossille huristelua. Sieltä löytyi kukkanen, jota olen miettinyt jo jonkin aikaa... ja siinä tapauksessa kukkanen päätyy poikkeuksetta ostoskärryyni. Kyseessä oli tällä kertaa tummakurjenpolvi 'Lavender Pinwheel', ja koska Kauppilalla oli näistä kolmen kappaleen tarjous, niin kolmin kappalein tätä sitten mukaani lähti.
Vanhan kansan viisaus: Miksi ostaa yksi, kun voit ostaa kolme. Nyt vain odottelen, että tämä(kin) siementää ja täyttää maan.

Lavender Happiness (and The Who Stuck Song Syndrome)
Last week I found a geranium I had been thinking about for some while. That means it has been on my shopping list, and that means I don't walk past it when I see it. 
One of the plants was still in bloom and I had to get it to admire its subtly coloured flower. Buying plants in bloom also means that you are sure to get the cultivar you're after and not some other that had a misplaced label. This is the lovely 'Lavender Pinwheel', which instantly became 'Pinball Wizard'. Don't ask me why, it just happened.


Puutarhasta löytyi vielä kukkiva perus-tummakurjenpolvi, joten kukkien sävyeroa voi hyvin vertailla. Laventelihyrrä on todellakin violetinsävyinen. Siispä täydellinen muotopuutarhaani, niin kuin olin ajatellutkin.


Muotopuutarhassa vallitsee edelleen hempeä meininki. Anskin blogin arvonnassa voittamistani kiinanasterin siemenistä tuli todellakin kukkia, vaikka kylvin ne kovin myöhään! En tiedä edes, miksi en voinut laittaa näitä multaan jo keväällä. Onneksi nämä tajusivat, että kukkia on paras pukata nyt eikä joulukuussa. Ne kiinanasterit, joita muistelen joskus nähneeni, ovat olleet noin metrisiä, mutta täällä kaikki kasvit taitavat jäädä lyhyemmiksi tuulisten ja kuivien kesien takia.
Taustalla on Ransunhäntäkukka eli komealuppio.

Ransusta puheen ollen – olen huomannut, että se käy ottamassa mirrinminttu-henkosia päivittäin! Aiemmin en ollut tällaista pannut merkille, mutta ehkä puska oli liian pieni.



Namps.
Makoisaa viikonloppua kaikille!

Tämän jutun nimi tulee muuten siitä, että Lavender Pinwheelejä istuttaessani soi päässä The Whon biisi Pinball Wizard. Eipä sillä, että vappuhyrrillä olisi mitään tekemistä flipperivelhojen kanssa. Ja taas se alkoi soida. Onneksi on paljon huonompiakin korvamatoja!


Komealuppio, kuvan laji – Sanguisorba hakusanensis var. japonica
Mirrinminttu – Nepetafaassenii
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum

Taimi-iloa

$
0
0
Naapurini kävi laivarannassa ja toi sieltä mukanaan minulle tulleen paketin. Voi, mikä ilo! Blogin vakiolukija oli lukenut taannoisen harmitukseni vaaleanpunakukkaisen tähkäverbenan kanssa. Hän oli sitten käynyt Paratiisin taimitarhalla ja ostanut minulle taimen! Lisäksi hän lähetti jakopalan puutarhansa "elleninneilikasta" eli Särkän perennataimistolta hankitusta sulkaneilikan tapaisesta. Sehän on aivan ihana harvinaisuus!

En vielä ehtinyt istuttaa taimia, tässä mallailen taimen sointuisuutta uuden jalohortensian kanssa, jota en myöskään ole ehtinyt istuttaa, kun flunssa vei monta päivää. Tämä taimiyllätys ilahdutti minut ihan kyyneliin. Miten joku voikin olla näin ajattelevainen. Voi kiitos Päivi, tuotat nimesi mukaisesti iloa!

Kasvit ovat hyvässä kunnossa, vaikka olivat paketissa yli 10 päivää. Tänne on hieman hankala postin kulku, sillä periaatteessa paketit pitäisi käydä itse hakemassa Nauvon postista, mutta sinne on kahden tunnin laivamatka. Jos tietää, että paketti on tulossa, tai kun saapumisilmoitus on tullut kotisaareen, voi Nauvon postiin soittaa ja he laittavat paketin seuraavan päivän laivaan. Itse kun käyn hakemassa postit kotirannasta vain kerran tai kaksi viikossa, saattaa paketti seistä Nauvossa kauankin. Ja nyt tuli vielä flunssa pitämään minut vuoteessa päiväkausia. Onneksi on naapurit!

Saaristossa asumisen hankaluuksia tämä. Aiemmin, kun postin jakoi lähimmän saaremme postifröökynä, lähetti hän minulle tulevat paketit vain suoraan tänne ilman, että tarvitsi veivata ensin saapumislappuja saarten välillä pari päivää. Periaatteessa se oli Postin sääntöjen vastaista, vaikka olin tehnyt hänelle valtakirjan. Täällä saaristossa on kuitenkin tyypillistä, että ihmiset toimivat oman järkensä mukaan sen sijaan, että noudatettaisiin jotakin ohjekirjaa. Kunnoitettavaa ja välttämätöntäkin, sillä harvaan asutulla seudulla ja hankalien matkojen päässä ei voi muuten edes pärjätä, väitän. Tarvitaan koko yhteisön luovaa ja käytännönläheistä ajattelua, ja sitä arvostan suuresti täällä asuessani.

Periaatteessa ei kai Nauvostakaan ehkä saisi lähettää pakettia pelkän puhelun perusteella, mutta niin vain sikäläisen postin ihanat tytöt tekevät. Ja kaipa he tuntevat minut jo äänestä, sen verran usein siellä asioin.


Tässä on aiemmin hankkimani perusvioletti tähkäverbena, ihana tämäkin. Ja erinomainen perhoskasvi! Onnistuin nappaamaan kuvan ohdakeperhosen kanssa – hieman harvinaisempi laji, sillä vaikka niitäkin täällä on, osuu kameran linssiin useimmin kuitenkin nokkos-, neito- tai kaaliperhonen. Sitruunaperhosiakin on, mutta en ole onnistunut saamaan yhtäkään julkaisukelpoista kuvaa niistä. Suruvaipan näen aniharvoin, ja silloin yritän juosta kameran kanssa perässä, mutta sinnikkäästä paparazzitoiminnasta huolimatta minulla on siitäkin varmaan vain joku kaukaa otettu kuva.


Tämäkin ystävältä saatu kasvi ilahduttaa: kaunis valkokukkainen maljaköynnös. Hän vain oli ostanut niin monta, että päätti lahjoittaa minulle yhden. Ihanaa!

Lisäksi minulla on ystävä, joka sai kuningasidean: mennään käymään Prismassa. Riippumatot olivat - 70 % alennuksessa, ja minultahan on puuttunut riippumatto sekä tästä muotopuutarhan kulmalta että venevajasta jo pari vuotta. Sepäs sattui! Huomenna istutan ihanat uudet kasvit muotopuutarhaan ja sitten asetun mattoon nautiskelemaan elämästä ja ystävistä, lähellä ja kaukana. Ystävä voi näköjään olla sellainenkin ihminen, jota ei ole edes tavannut!
Tänään jo testilojuin maton, kun tuuli hieman hellitti iltaa kohden. Tällainen kokokankainen suo paremman tuulensuojan kuin edellinen verkkomatto. Siihen meinasi jäätyä kesähelteelläkin.
Kesäisen aurinkoista ja tyyntyvää sunnuntaita!


Maljaköynnös – Mandevilla
Tähkäverbena – Verbena hastata

Elokuun kalenteripoika

$
0
0

Samettiturkkinen sankarini Musti.

August Calendar Boy
Musti, my hero! Water rats tremble with fear.


Mäiskis, kuuluu, kun vesirotta mätkähtää verannan lattialle. Lankkupihvi.

Kun asiaankuuluvat kehut on vastaanotettu, pihvi syödään.

Harvemmin Musti tuo saaliita sisälle. Viime yönä se toi myyrän sänkyni alle, mutta se oli minun syyni, kun avasin oven eteiseen juuri silloin, kun Musti oli tullut kissanluukusta sinne myyrä suussaan. Totta kai se jatkoi matkaansa makuuhuoneeseen, kun ovi kerran avattiin.
Kyllä sekin myyrä sitten ulos lensi, ja Musti meni vapaaehtoisesti perässä.

Tämä kalenteripoika on raavaista metsämies-tyypeistä pitäville tytöille. Runopoikien ystäville tulee ehkä sopivaa materiaalia ensi kuussa. Tai sitten ei.


Tein tärkeän havainnon, joka vei normaalisti tähän aikaan iskevän talventuloahdistuksen tehokkaasti pois. Enää seitsemän kuukautta, niin kevät on käsillä ja uusi talonmaalauskausi alkaa!


Korkeat ja komeat kosteikkokasvit

$
0
0
Otos tämän hetken lemppareista: täpläpunalatva 'Atropurpureum' ja siniheinä.

Tall and Handsome
Here is my favourite selection of plants for boggy areas: bonesets, ornamental grasses and some tall flowers for the bank by the bog.


Raitamarskiheinää hehkutan varmaan joka vuosi tähän aikaan. Se on myöhäinen nousemaan maasta, ja joka kevät mietinkin, onko se kuollut. Sitten se alkaa kohota ja kasvaa, kasvattaen sirosti kaareutuvat kaislansa parin metrin korkeuteen.


Tästä kohdasta pihaltani on vaikea ottaa hyvää kuvaa, kun kaikki näyttää epämääräiseltä. Kostean paikan kasvit ovat kuitenkin viimein alkaneet rehevöityä, pitkään pieninä pysyneet kilpirikon taimetkin ovat alkaneet tehdä suurempia lehtiä. Japaninlehtikuusi kohoaa vieressä, ja raitamarskiheinän kauniit lehdet kurottautuvat puun alimpia oksia kohti.
Suuri surku on se, että kuningassaniainen näyttää menehtyneen viime talven aikana. Se oli huonossa paikassa, jossa juuristo pyrki joka talvi nousemaan maasta, kun lunta ei ollut, mutta märkä maa jäätyi. Täytyy hankkia uusi taimi ja istuttaa se hieman paremmin.


Kallionauhus on pysytellyt pienenä vuodesta toiseen, mutta nyt, kun siirsin kookkaaksi kasvaneen kaunokurjenmiekan pois tämän kyljestä, on nauhus hieman reipastunut. Tämäkin on todella kaunis väri japaninlehtikuusen sinertävänvihreiden oksien katveessa. Taustalla tässä ja edellisessä kuvassa näkyy palmusaraa, joka on upea kostean paikan heinä, mutta se leviää tolkuttomasti. Toisaalta se myös valtaa kätevästi tilaa – tässä oli niin vahva nokkos- ja ohdakekasvusto, että tiheäkasvuisia levittäytyjiä tarvitaan.


Mutapuutarhan mutalammessa kasvaa kirjosorsimoa, sekin on kova leviämään. Toisaalta se on oikein kaunis raidallinen pöheikkö. Tämän raidat ovat kermanvaaleita. kun ne raitamarskiheinällä ovat selvästi keltaisia. Musti esittelee.


Kirjosorsimo toimii kauniina tukena sen päälle kaatuneille jaloängelmän kukkavarsille. Tämä suloinen kerrottu on 'Hewitt's Double'.

Tässä kuvaa vähän kauempaa, vaikka voimakkaassa auringossa ei mikään näytä oikein miltään, ja mesiangervojen lehdet ovat menneet ruman ruskeiksi kuivan kesän aikana. Ransu halusi haastaa Mustin leikkiin mutapuutarhan toiselta rannalta, mutta ei tainnut tällä kertaa onnistua.


Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kallionauhus – Ligularia dentata
Kirjosorsimo – Glyceria maxima'Variegata'
Palmusara – Carex muskingumensis
Raitamarskiheinä – Spartina pectinata'Aureomarginata'
Siniheinä – Molinia caerulea
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

Syyskuun kalenteripoika

$
0
0
Syyskuun poika on nettikauppani Elsan lempituolin ahkera kuvausassistentti ja tuotetestaaja, Mr. Franz Sanchez.

Franz the Cat
Helps with anything. Now he took his time to test new garden gloves. For discerning males, of course. No ladies' mitts for this gent!



Hanskat testattu ja hyviksi havaittu.
Uudet tweed-puutarhahanskat miehille ja art deco -puutarhahanskat naisille löytyvät Elsan lempituolista!

Koska en kehtaa laittaa myyntiin näitä Ransun rakkaudella esittelemiä hanskoja, arvon tämän parin kaikkien kommentin jättäneiden kesken. Hanskat ovat miesten, kokoa M/L eli 8–9. Arvonta tapahtuu ensi keskiviikkona 7.9.2016 klo 23. Siihen asti on aikaa osallistua.

Hyödyttömän hyötytarhurin tunnustukset

$
0
0
Korjasin lopun perunasadon. Tämän kesän sadosta syntyi keitetyt perunat yhdelle päivälliselle äitini kanssa sekä nämä, jotka porisivat äsken padassa yhdessä naudanpaistin, herneiden ja oluen kanssa. Tuli muuten hyvää – perinteinen beef and ale pie taikinakuorella.
Näillä ei nyt ihan pääse sadon määrällä kehuskelemaan. Istutin seitsemän siemenperunaa, jotka sain ystäviltä, mukuloita nostin ehkä kaksikymmentä.

Valkosipulin kanssa sama juttu. En muista, montako kynttä upotin maahan viime syksynä – yhden pussillisen, mitä siinä sitten olikaan. Nyt nostetuissa valkosipuleissa ei ole montaakaan kynttä, useimmissa vain yksi, ja onkohan sekään suurempi kuin ne kynnet, jotka maahan upotin. Ja jotenkin tuntuu, että näitä on vähemmän kuin mitä istutin. Näissä on myös joitakin silmuja varsissa – voikohan nekin syödä, vai pitääkö ne kylvää, tietääkö kukaan?

Pääsyy huonoon satoon on ehkä huono kastelu ja vielä huonompi lannoitus. Kylvin joitakin vihanneksia toukokuussa ja ne alkoivat itää elokuussa, kun saivat vettä.

Kesäkuussa piilotin tuoksuherneen siemeniä multaan, kun siitä ei näyttänyt nousevan muuta kuin koriantereita, niitähän tulee joka kevät edellisvuonna maahan karisseista siemenistä. 'Cupani' on ihana tuoksuva ja värikäs tuoksuhernelajike. Silmänruokaa, jos ei muuta!

Onneksi poikien ruuansaanti ei ole minun kasvatuksistani kiinni!

Jälkinuohooja

$
0
0
Nämä kuvat jäivät julkaisematta kesällä, mutta asia on aina ajankohtainen. Meillä kävi nuohooja, kuten joka vuosi, ja tikkaat jäivät saunalle. Mitä tekee Ransu?
Tietenkin kiipeää katolle. Niinhän se tekee joka kerta.

Franz the Climber
The chimney-sweeper paid us a visit. The Inspector must make a follow-up. He always does.


Mutta voi! Alastulo onkin kinkkisempää.


Äh...


Jospa tätä reittiä...


Tum-ti-dum...


Niin selvisi manuli takaisin maankamaralle. Ilmeestä päätellen ovat seuraavat seikkailut jo mielessä.

Kenen karvat

$
0
0
Arvaako joku, kuka on kuvassa?

No sehän se on! Manuli!
Koska minulla oli asiaa manulien asuinseudulle muutenkin, kävin katsomassa, näkyisikö niitä. Näkyi enemmän manuleita kuin koskaan aiemmin. Niitä suorastaan vilisi.

Emomanulin tunnisti siitä, että se oli vähän isompi, mutta olivat pennutkin jo aika isoja. Ne taisivat olla vähän hintelämpiä, mutta koska manuli on karvapallo, ja lisäksi ujo sellainen, ei niitä nähnyt läheltä eikä kovin pitkää aikaa kerrallaan.

Kun manulit olivat saaneet ruokaa, asettuivat ne hyllylle häkin takaosaan.

Nukuttaa...

Niin?! Vähän päikkärirauhaa, kiitos!

Krooh...

Naamapesu meinasi unohtua. Se ensin, sitten lepo.

Pallas cats
I went to Helsinki Zoo to have a look at pallas kittens. They are already big – and it is difficult to measure their size, being elusive furballs.
Viewing all 1994 articles
Browse latest View live