Kohta siirrytään mustavalkoiseen maisemaan, mutta kalenteripoika korostaa, että se on toki värityksistä tyylikkäin.
Sitten täällä on aika paljon näitä kaukasiankirahvinkukan ja etelänruusuruohon siementaimia.
Ihanat limenvihreät syreenit! Lempivärejäni, onhan uusi autonikin tämän värinen. Se maastoutuu aika hyvin pihalle, vaikka tietysti parkkeeraan sen pihan viimeisimpään kulmaan, jossa se häiritsee puutarhanäkymiä mahdollisimman vähän. On silti ollut kiva huomata, ettei se ole pistänyt silmään minään vuodenaikana sen pahemmin kuin auto nyt ylipäätään – eihän se mikään kaunis kapistus ole.
Sen sijaan tästä paikasta nousi, johon olin kipannut jonkun taimiruukun, josta ei kasvanut mitään! Sen paljasti siisti neliönmuotoinen maksasammalkasvusto tämän taimen ympärillä, heh. Taimiruukkuni asustavat kesät saunan kostealla ja varjoisalla seinustalla ja niihin kasvaa tuuhea maksasammal aika nopeasti.
... ja sen vieressä kaita-asteri 'Prince'.
Ihanaakin ihanampi, söpönen 'Prince' silläkin uhalla, että olet jo korviasi myöten täynnä tätä!
Vanhat hapankirsikkapuut ovat alkaneet värittyä epämääräisen kellanruskean-oranssinkirjaviksi, mikä on ihan hauska väri.
Kalenteripoika muistuttaa, että marraskuussa on tärkeää viettää aikaa myös patterin ääressä varpaita lämmittelemässä.
Tuli taas todistettua sama vanha viisaus: kippaa aina taimipurkkien sisältö istutusalueelle, kasvimaalle tai johonkin, josta huomaat nousevat taimet. Näitä nimittäin nousee ilahduttavan usein, vaikka kuvittelee, ettei purkissa ole enää mitään elävää. Nyt laitoin taimelle kyltin, jotta tajuan keväälläkin, mikä se on.
Tämän pienen alueen saunan nurkalla kunnostin viime syksynä, kun istutin siihen kuvan heiden (Viburnum × bodnantense'Dawn'). Siihen ei ole tullut vielä istutettua juuri mitään muuta, jaoin siihen vain takaisin helminukkajäkkärää, istutin erikoisemman saniaisen (Deparia conilii) ja kippasin yllä mainitut taimipurkit kesällä. Joku varjolilja ja loistokurjenmiekka tässä kasvaa ennestään, jotka jätin rauhaan.
Alue olisi oikein hyvä tuoretta kasvupaikkaa kaipaaville, mutta en vain ole oikein toimertunut. Luulen, että siirrän tähän saniaisia niille liian kuivasta saniaistarhasta, missä ne kituuttavat. Nyt kitkin tämän paikan ja siksi aikaa nostin heiden suojaverkon pois – heidet maistuvat peuroille niin hyvin, että suojaverkkoa on pidettävä paikoillaan ympäri vuoden.
Viburnum × bodnantense'Dawn' on risteymälajike, joka kukkii Brittein saarilla, pohjoista Skotlantia myöten, talvella. Olen kuvannut sen siellä marraskuussa tulossa kukkaan. Jos meillä on lauha pitkä syksy, ei ole mahdotonta, että kukkia avautuisi näin syyspuolella. Kuvassa on isoin nuppuinen kukinto, joka on silti melko tiivis ja pieni vielä, ei avaudu ihan lähiaikoina.
Istutin alueelle ystävältä saadun pienen herkun: kiurunkannus 'Spinners'. Sen varret ovat punaiset ja kukat alussa siniset kehittyen purppuraiseen suuntaan. Kuva on kesäkuulta.
Viburnum × bodnantense'Dawn' on risteymälajike, joka kukkii Brittein saarilla, pohjoista Skotlantia myöten, talvella. Olen kuvannut sen siellä marraskuussa tulossa kukkaan. Jos meillä on lauha pitkä syksy, ei ole mahdotonta, että kukkia avautuisi näin syyspuolella. Kuvassa on isoin nuppuinen kukinto, joka on silti melko tiivis ja pieni vielä, ei avaudu ihan lähiaikoina.
Koska nuput kehittyvät syksyllä, teen varmasti taas niin, että kun on luvassa kovempia pakkasia, käärin tämän suojahäkin ympärille pressun. Pressu ei paljon eristä, mutta ilmeisesti riittävästi, sillä viime talven välillä kovistakin pakkasista huolimatta nuput eivät paleltuneet ja puska kukki kauniisti keväällä.
Kasvi hävisi keskikesällä, ja toivon kovasti, että se ei tarkoita, että taimi kuivui ja kuoli, vaan kuuluu sen luontaiseen elinkiertoon. Moni kiurunkannus häviää maan uumeniin keskikesällä, mutta esimerkiksi 'Craigton Blue' ei näytä viettävän kesäistä lepokautta ainakaan minun pihallani.
Japaninlehtikuusi on vasta ruskan alkuvaiheessa. On niin ihanaa, että ruska kestää pitkään, kun on monia eri aikaan värittyviä kasveja – ja lauha saariston syksy.
Saniaistarhassa kukkii tuoksuorvokki täyttä häkää, on kukkinut jo viikkoja. Hämmästyttävää, että kasvin syyskukinta on aivan yhtä runsas kuin kevätkukintakin! Taustalla näkyy telliman isompia lehtiä.
Kukista puheen ollen on pakko laittaa vielä kerran nämä asterit: tuoksuasteri 'Herbstschnee'...
Ihanaakin ihanampi, söpönen 'Prince' silläkin uhalla, että olet jo korviasi myöten täynnä tätä!
Vanhat hapankirsikkapuut ovat alkaneet värittyä epämääräisen kellanruskean-oranssinkirjaviksi, mikä on ihan hauska väri.
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Hapankirsikka – Prunus cerasus
Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Isotähtiputki – Astrantia major
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kaita-asteri – Symphyotrichum laterifolium
Kaukasiankirahvinkukka – Cephalaria gigantea
Kiurunkannus – Corydalis
Koiranputki – Anthriscus sylvestris
Koreaköynnöskuusama – Lonicera× heckrottii
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Peruukkipensas – Cotinus coggygria
Pihasyreeni – Syringa vulgaris
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii
Silkkipioni – Paeonia wittmanniana
Syyskimikki – Actaea simplex
Syysvuokko – Anemone hupehensis
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Tellima – Tellima grandiflora
Tuoksuasteri – Symphyotrichum novae-angliae
Tuoksuorvokki – Viola odorata
Varjolilja – Lilium martagon