Voi jestas, miten paljon kukkia onkaan, kun peura ei ole vieraillut!
Tänä kesänä on vaikea sanoa, onko valmistuneesta aidasta tai Trico garden -sumuttelusta apua, sillä peuroja tuntuu olevan tavallista vähemmän ainakin täällä keskellä kylää. Tienvarren mesiangervot ja maarianverijuuret kukkivat kerrankin ja voi, mikä surina kukista kuuluukaan! Kimalaisetkin ovat onnellisia.
Syytä peurojen vähyyteen on hankala arvata. Keväällä näin kymmenpäisen lauman kyläniityllä joka päivä, mutta kiinnitin kyllä huomiota viimevuotisten vasojen pieneen kokoon. Piti ihan kiikarilla tarkistaa, ovatko ne sittenkin metsäkauriita, mutta kyllä ne valkohäntiä olivat, kitukasvuisia vain. Ja olihan se yksi, joka tuupertui pihalleni kevättalvella. Samanlaisia nuoria kaatuneita on raportoitu muualtakin lähistöltä.
Niitä myös metsästettiin syksyllä ennätysmäärä. Mutta ei olisi ihme, jos näin tiheään kantaan iskisi jokin sairaus. Toisaalta harvinaiset toukokuun sateet saivat kasvillisuuden ennätyksellisen reheväksi, joten kaipa niillä on myös riittänyt syötävää.
Oli miten oli, nyt nautitaan! Ihana korkea kyläkurjenpolvi kukkii kerrankin isona puskana eikä poikki latvottuna.
Tästä olen aivan ihmeissäni. En ole koskaan nähnyt rohtovirmajuurta, palavaarakkautta (tuo ihonvärinen on lajiketta 'Carnea') ja väinönputkea kukassa koko komeudessaan. Kunpa sama jatkuisi siihen asti, että näkisi myös virginiantädykkeen, kellopeipin ja suopayrtin kukassa. Tämä koko kasvusto on aiemmin joka vuosi maistunut peuroille noin 70 cm korkeudelta alkaen eli juuri kukat ovat menneet.
Sitten ovat liljat. Lukuisat liljat! Marhanlilja 'Guinea Gold'.
Ruskoliljasta en tykkää juuri ollenkaan, mutta sellainen tuli yhdestä pihasta saatujen jakopalojen mukana ja se kukkii sattumalta Rohanin alkupään edessä paikassa, johon se oikeastaan sopii varsin hyvin.
Marhanlilja 'Russian Morning' ruskopenkissä. Tästä pääsin viime vuonna esittelemään kaksi kukkaa, sen verran oli peura jättänyt vierailunsa jälkeen jäljelle. Vieressä on nupullaan kanadanliljoja, pidetään peukkuja niillekin!
Katsura ja pellavalilja, molempia syödään normaalikesänä.
Vielä kerran Rohanin ihana marhanlilja 'Marhan'.
Rohanin jymy-yllättäjä on niin kutsuttu Peter Joyn lilja, hänen risteyttämänsä pehmeän lohenpunainen lajike, josta ei näkynyt viime vuonna versonkärkeäkään! Luulin sen hävinneen, mutta siinä se nyt on.
Vanhasta pihasta peräisin oleva kellervänvalkoinen varjolilja.
Lapsuudenkotini valkoiset varjoliljat syötiin kuistin edustalta esimerkiksi viime vuonna juuri, kun olivat tulossa kukkaan. Toivottavasti nyt saamme nauttia koko kukinnasta. Huom. liljojen takaa kurkistaa himalajanvuokko, joka tuottaa yhä uusia ja uusia kukkia!
Tarhanietospensas 'Strawberry Fields' kokonaan kukassa ilman verkkoa!
Rusopäivänliljat! Yleensä näistä pääsee kukkaan vain pari vartta, nyt on jokainen varsi kokonainen ja nuppuja täynnä.
Kasvimaalla on karhunvatun raakileita ehjissä varsissa.
Mansikoita, joista pääsee itsekin nauttimaan.
Hajuherneitä.
Kesäkukkia, kuten kehäkukkia ja mikäs malvatyyppinen tämä taas olikaan.
Myös pavut ja perunanvarret ovat tallella!
Sarjarimpin kukkia en ollut nähnyt mutapuutarhassa moneen vuoteen.
Muotopuutarhassa kukoistavat myskimalvat aivan ehjinä ja täynnä kukkia.
Samoin tarhamarskinlilja 'Romance'.
Paahdepenkissä saavat sikurit rauhassa availla kukkiaan aamuisin (ja sulkea iltapäiviksi).
Maitohorsmaa ei meillä enää juurikaan näe, se on liian maistuvaa, mutta ainakin omalla pihallani se kukkii nyt kolmessa paikassa. Nämä ovat silmäteriäni, niin hyviä pörriäiskasveja ja kauniitakin!
Ruskopenkkiä en ole ympäröinyt verkolla tänä vuonna, silti näemme edellä mainitut liljat ja nämä ihanat ritarinkannukset (siemenet Romppalasta) kukassa.
Viereisessä portissa kukkii koreaköynnöskuusama 'Goldflame' korkeampana kuin aiemmin, sillä tätä ei ole käyty napsimassa edes portin ulkopuolelta käsin.
Ja sitten ovat lukuisat ruusut. Portin toiseen pylvääseen nousee Austin-ruusu William Morris, josta on nuppuja syöty useinkin. Siksi sillä on rautahäkkyrä suojanaan. Toivottavasti tänä vuonna ei syödä.
Joka tapauksessa on mahtavaa, että ollaan päästy tähän asti ilman peuratuhoja. Ja nyt on viimein joitakin pieniä saderipauksiakin ehkä tulossa!
Hajuherne – Lathyrus odoratus
Himalajanvuokko – Anemone rivularis
Kanadanlilja – Lilium canadense
Karhunvattu – Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Katsura – Cercidiphyllum japonicum
Koreaköynnöskuusama – Lonicera× heckrottii
Kyläkurjenpolvi – Geranium pratense
Maarianverijuuri – Agrimonia eupatoria
Maitohorsma – Chamaenerion angustifolium
Mansikka – Fragaria
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Mesiangervo – Filipendula ulmaria
Myskimalva – Malva moschata
Palavarakkaus – Lychnis chalcedonica
Pellavalilja – Lilium pumilum
Ritarinkannus – Delphinium
Rohtovirmajuuri – Valeriana
Ruskolilja – Lilium bulbiferum
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Sarjarimpi – Butomus umbellatus
Sikuri – Cichorium intybus
Tarhamarskinlilja – Eremurus× isabellinus
Tarhanietospensas – Deutzia× hybrida
Varjolilja – Lilium martagon
Väinönputki – Angelica archangelica
