Länsirannikon helmiä ja takaisin kotiin

Rauman reissulta palasin Uuteenkaupunkiin ja kun sieltä lähdin taas kohti pohjoista, oli minulla hitunen ylimääräistä aikaa. Käytin sen tutustumalla Pyhärannasta pohjoiseen vievään tiehen, joka kiinnosti jo lauantaina, mutta en silloin ehtinyt sinne.
Tieltä oli viitta vasemmalle, jossa luki "Santtion kylätie", eikä siinä enempää tarvittu. Kurvasin sinne ja onneksi niin tein, sillä sydän jäi Santtioon. Mikä ihana kylä!

Meri.
Kirjoitin Santtiosta pikku jutun Oma PIHA -lehden blogiin, se löytyy täältä.

Näin paljon kaunista varsinaissuomalaista ja satakuntalaista maisemaa. Uudenkaupungin ja Porin välillä ei taida olla kovin montaa varsinaisesti kuuluisaa matkakohdetta, silti seutu on maisemiensa ja rakennusperintönsä takia kuin helminauha – pieniä helmiä perä perään.

Tällä kertaa ehätin myös Mäntyluotoon ja Mäntykalloon.

Meri.
Loistonhoitajan taloon majakan kupeeseen voisin muuttaa heti. Sitä restauroidaan parhaillaan.

Reposaareenkin ehätin, mutta sitten alkoi olla jo vähän kiire Pomarkkuun ja illaksi Luhalahdelle.

Eilen palasimme kotiin. Onneksi kotonakin on meri, vaikka se ei ihan kotipihalle näykään. Mutta muuten menisin lakkoon.
Rikkaporkkanat kukkivat joka puolella ja ruusut ovat vielä hyvin kukassa. En ole edes ehtinyt missata sammalruusun kukintaa. Kuvassa kukkii punainen L. D. Braithwaite, David Austin -ruusuja.

Ruskosormustinkukka ei ole avannut ensimmäistäkään nuppua, mutta nyt siihen ei enää kauaa mene. Laitoin sen reissun ajaksi verkkoon, sillä olisin kokenut hermoromahduksen, jos se olisi käyty syömässä.
Sormustinkukkiin ei yleensä kajota, mutta kun tässä tapauksessa olisi riittänyt, että joku utelias olisi saanut päähänsä maistaa, sillä näitä on vasta tämä yksi tulossa kukkaan. Ystävien pihalla syötiin kerran rohtosormustinkukan varsi (toivottavasti se tyyppi sai sydänkohtauksen). Kuvassa näkyy myös Ransu.

Kaikkia tiikerililjojakaan ei ole syöty, nuppuja näkyy! Kanadanlilja kukkii, tosin ei lainkaan niissä mitoissa kuin Vakka-Taimessa eikä niin runsaanakaan. Olisikohan se happamamman maan kasvi. Tähän kohtaan valuu kalliolta ylärinteestä vesi, ja saaren kalliossa on kalkkikiveä.

Tyytyväisiltä pojilta terveisiä kaikille!


Kanadanlilja – Lilium canadense
Rikkaporkkana – Daucus carota
Ruskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Tiikerililja – Lilium lancifolium