Ayre of Myers ja Grice Ness

Eräänä aurinkoisena päivänä lähdin kävelylenkille pienen niemen ympäri, joka on aivan saaren satamakylä Whitehallin vieressä. Kuvassa näkyy Whitehallin idänpuolimmaisia rakennuksia, koko kylä levittäytyy ohuena nauhana satamalahden varrelle.

Walk around Whitehall
Stronsay is a great island for a walker. The walk around Grice Ness, starting from Ayre of Myers beach and ending at Whitehall is perfect for a lunch at the hotel pub or Fishmarket after the walk!

Kylän lähin hiekkaranta on Ayre of Myers. Vesi on houkuttavan kirkasta, mutta ei kovin lämmintä: hieman yli 13-asteista. Vuoden kylmin vesi on keskiarvojen mukaan maaliskuussa, noin 7 astetta. Melkoisen tasalämpöinen meri aiheuttaa tasalämpöisen vuoden: lauhan talven ja viileän kesän.

Kävely niemimaan ympäri alkaa. Niemellä on pieni kosteikko, taustalla näkyy meri.

Karikukkoja.

Petteri Kaniini.

Karikukko rannalla. Levissä on hienoja sävyjä.

Niemen päässä on kivikko, jota voisi katsella tuntikausia kauniina päivänä. Lintuja tulee ja menee, aallot loiskivat leppoisasti.

Kuovin lentoonlähtö.

Niemellä laiduntaa lauma uteliaita lehmiä. Keskellä olisi muinainen kiviröykkiö, mutta se oli niin isojen lehmien saartama, että en uskaltanut mennä tutkimaan. Vieraat lehmät voivat olla arvaamattomia, etenkin, kun niillä on vasikat mukana.
Olen tutkinut muutamaa kiviröykkiötä ja täytyy sanoa, etteivät ne näytä kovin järisyttäviltä maallikon silmille, kun ei tiedä, mitä pitäisi katsoa.


Mutta tämä on ilmiselvä: ohdake, Skotlannin symboli!

Vastapäätä on Norjan rannikko, reilun 400 kilometrin päässä.

Kun kiersin niemen pohjoispuolelle saapuakseni Whitehallin kylään, lipui satamasta ulos hieno raakapurjevene kuin tilauksesta. Sen omistaa noin 85-vuotias papparainen, joka edelleen käy purjehdusreissuilla yksin. Hänen venettään tosin seurasi pienempi kalastusvene selvästi pitäen pappaa silmällä.

Utelias hylje nosti päätään, nämä ovat oikeita satamavahteja!

Vastapäinen saari on luostarisaari Papa Stronsay.

Luostarin rakennukset näkyvät hyvin: karjasuoja, vanha maatilan päärakennus ja muut pienemmät rakennukset.

Munkkien kammiot. Taustalla näkyvä tuulivoimala on viereisellä Sandayn saarella noin seitsemän kilometrin päässä, vaikka se näyttää olevan lähempänä.

Kun käännyn katsomaan taakse, on papparaisen vene katoamassa horisonttiin.

Saavun Whitehallin kylän ensimmäisten talojen kohdalle. Nuori västäräkki liikkuu rantakivillä. Ties vaikka olisi tullut kotipuolesta.

Nämäkin ovat tuttuja: ihan tavallisia varpusia.

Whitehallin keskustaa yhteysaluslaiturilta käsin kuvattuna.


Tuuliviiri ei ilmeisesti kestänyt tuulta kovin hyvin.

Näinkin pienessä kylässä on pankkikonttori. Se on auki vain yhtenä päivänä viikossa, mutta silti.

Kotimatkalla näen vielä komean sonnin, joka käyttää tuulivoimalan mastoa päänrapsuttimena. Aika kätevä monitoimivehje. Taustalla näkyy komea talo Whitehall, jonka nykyinen omistaja osti rauniona ja kunnosti kolmen sukupolven kodiksi.