Ohdakkeentapaisia

Talon seinustalla, lauta- ja pöllipinojen välissä, kasvaa kaksi komeaa piikkiohdaketta, vai olisivatko sittenkin joitakin karhiaisia. Tai okakruunuohdakkeita.
Kasvit ovat lähes parimetrisiä. Kukat sointuvat täydellisesti keltaiseen talooni! Kun huomasin näiden lehtiruusukkeet, ei tullut mieleenkään kitkeä niitä. Ohdakkeet ovat erinomaisia perhoskasveja, vaikka nyt perhosia vähän onkin. Kukissa surisee kimalaisia jatkuvasti.

Koska kasvi on kaksivuotinen, oli se sitten mikä yllä mainituista tahansa, tulevat nämä komeat kasvustot häviämään talven aikana. Olisi mukavaa, jos näin sopivalla kasvupaikalla sattuisi joku taimi jatkamaan sukua.

Ohdake on kaunis kukka, Skotlannin kansalliskukka. Sitä se on ollut niin pitkään, ettei ole oikein tietoa siitä, miten siitä tuli skottien symboli. Ei tiedetä sitäkään, mikä ohdake on kyseessä – jotkut väittävät sen oikean olevan nimenomaan piikkiohdake, toiset vannovat okakruunuohdakkeen nimeen (Scotch thistle, skottiohdake). Tämän kaltainen rotevakasvuinen ohdake ainakin on joidenkin punnan kolikoiden kääntöpuolella (Britanniassa käyneet tietävät, että pian vanhentuvissa vanhoissa punnan kolikoissa on muutamia erilaisia kuvia kääntöpuolella, myös esimerkiksi Walesin lohikäärme).

Kaunokit kuuluvat ohdakkeiden kanssa samaan asterikasvien heimoon, ja yhdennäköisyys etenkin keltakaunokin ja ohdakkeiden välillä on ilmeinen. Keltakaunokissakin pörisee jatkuvasti kimalaisia.

Piikkiputketkin ovat suosiossa! Hohtopiikkiputki 'Silver Ghost'.


Ja ihana sinertynyt sinipiikkiputki oranssissa penkissä. Siitä olisi tullut oiva väripari tiikerililjoille, mutta peura kävi syömässä liljojen kukkanuput tässä yhtenä yönä. Olin onneksi ottanut kuvan sitä ennen. Olivathan nuo oranssit nuputkin ihan makeat...

Siinä missä piikkiputket ovat sarjakukkaisia, palataan pallo-ohdakkeiden kanssa takaisin asterikasvien heimoon. Ihana sinipallo-ohdake 'Taplow Blue' on avannut ensimmäiset syvän siniset kukkansa.


Ja karstaohdake! Tämä taas on kuusamakasvien heimossa, jos jotakuta kiinnostaa. Kun nyt kerran tuli aloitettua tästä aiheesta... Näennäisesti samanlaiset kasvit voivat kuulua täysin eri heimoihin, sillä kukan muoto tai niiden järjestys tai lehtien asento saattavatkin paljastaa läheisemmän sukulaisuuden jonkun ihan toisen kasvin kanssa kuin luulisi.
Karstaohdake on ainoa näistä ohdakkeen tapaisista kasveista, jota peurat syövät, mutta onneksi ne eivät ikinä parturoi koko penkkiä, syövät vain muutaman ja toteavat ne ilmeisesti mauttomiksi.


Laidunkarstaohdakkeet kukassa ja lehmät laitumella. Paahdepenkissä kukkii karstaohdakkeiden lisäksi sikuria ja pallo-ohdaketta sekä keltamataraa, joka tuoksuu kaikkialla.

Tässä yhtenä päivänä kuvasin tällaisenkin piikkipallukan. Orjanruusussa on punainen takkuäkämä. Aika hieno!


Hohtopiikkiputki – Eryngium giganteum
Karhiainen – Carduus
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Okakruunuohdake – Onopordum acanthium
Orjanruusu – Rosa dumalis
Piikkiohdake – Cirsium vulgare
Sikuri – Cichorium intybus
Sinipallo-ohdake – Echinops bannaticus
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Takkuäkämä – Diplolepis rosae
Tiikerililja – Lilium lancifolium
TallennaTallenna