Minulla on teoria. Keväiset kurjenmiekat eivät vielä koskaan ole kukkineet näin hyvin. Eipä niitä ole syötykään, mikä on harvinaista. Tänä aamuna huomasin osan krookuksista ja persiansinililjoista menneen – juuri eilen illalla kävin ystävien luona, missä kirosimme persiansinililjakatoa, viime yönä kukkavarret oli sitten käyty syömässä täällä. Ei ihan jokaista, onneksi. Tänään voisinkin pitää verkotusmaratoonin ja kaivaa varastosta kaikki mahdolliset suojatarpeet, sillä maasta nousee koko ajan lisää aarteita.
Tässä kuvassa on 'Katharine Hodgkin', vielä kerran. Ihana, hyvin leviävä kurjenmiekka, minkä huomaa tiiviin kimppumaisiksi kasvaneista tuppaasta. Näitä voisikin jakaa kesemmällä vähän laajemmalti.
Bloomers
This spring the Reticulata Irises are blooming better than ever. I think it is the drought last summer, that was presicely to their liking.
Ihana kevätkurjenmiekka 'Halkis'. Tämä on nimetty löytöpaikkansa, Turkin Halkis-vuoren mukaan.
Nämä kurjenmiekkatyypit ovat vuoriston kasveja. Niille sopii lumen sulamisveden kostuttama maa keväällä ja sen jälkeen rutikuiva kausi, sillä sipulit vaipuvat täydelliseen lepotilaan kesäksi. Teoriani onkin, että koska viime kesä oli lähes sateeton toukokuulta elokuulle asti, vaikutti se näiden kuntoon. Sellaisistakin paikoista nousee nimittäin nyt kevätkurjenmiekan lehtiä, joissa niitä ei ole vuosikausiin näkynyt, mutta joihin olen joskus istuttanut. Jopa jääkurjenmiekka, joka kokemukseni mukaan on krantuista krantuin, puskee reippaasti lehtiä.
'Halkisin' vierestä nousee pari tavis-kevistä, eli peruskevätkurjenmiekkaa.
Sama sivulta. Taempana on aiemmin avautunut miekka ja edessä pikkusinililja 'Rosea'. Tässä näkyy hyvin, että lehtiä on enemmänkin, kaikki eivät kuki. Noita kapeita lehtitappeja on vaikea edes huomata, ne eivät osu jotenkin silmään kukkapenkkejä tarkastellessa. Mutta ei niitä minusta kaikkina vuosina ole näin paljon ollut.
Purppurakukkaisia en valitettavasti ole onnistunut pitämään hengissä, tai ties vaikka joku näistä tapeista olisi sellainen, jossain näillä paikkeilla on sellainenkin joskus ollut... joka tapauksessa niitä on istutettava syksyllä! Vaikkapa ikihurmuri 'Georgea'.
Koska Musti on paistatellut julkisuuden valokeilassa viime jutuissa, laitetaan tähän vaihteeksi ikihurmuri Ransu. Aurinkoista viikonloppua! Minäkin siirryn tästä pukemaan. Jos pääsen. Musti on takertunut pusezxsaROONI. (Mustin huomautus – puserooni, piti sanoa).
Jääkurjenmiekka – Iris danfordiae
Kevätkurjenmiekka – Iris reticulata
Mäkimeirami, keltalehtinen – Origanum vulgare'Aureum'
Persiansinililja – Scilla mischtschenkoana