Istuskelin huussin edustalla katsomassa uutta oranssia istutusaluettani, joka ei suoranaisesti näytä yhtään miltään. Perennanvarret ovat vain kuivia korsia jos niitäkään, ja rusotuomipihlajan lehdetkin on riivitty. Mutta mielessäni kuvittelin keväisen lumikellojen ja oranssien krookusten iloittelun, tuomipihlajan kuparisina puhkeavat lehdet ja samaan aikaan kukkivat oranssit tulppaanit, myöhemmin kesällä oksien lomaan nousevat tiikerililjan varret sun muut. Huomasin sitten vähän liikettä horisontissa.
New plantings
Well, this is my latest planting area, not yet finished – and above all not looking like anything yet. But as I was sitting there I was seeing all the lovely colour combinations in my mind's eye. In the corner of my eye, there appeared something else... my darling Ransu, real eye candy! Always there to lift his mamma's spirits even when they don't need lifting in particular. And bringing me breakfast too, fresh voles, yummmm!
Japaninvaahtera 'Osakazuki' on viimein kasvanut metriseksi! Syynä siihen on se, että tajusin kerrankin suojata tämän verkolla aikaisin syksyllä, sillä peurat käyvät näykkimässä tätäkin. Yksi verso on lähtenyt kasvamaan suoraan ylöspäin, ehkä lopultakin jonakin päivänä tästä tulee se parimetrinen pikku puu, jonka silmissäni näin, kun tämän istutin... vuonna 2007. Joskus puutarha palkitsee kärsivällisen odottelijan. Se on hyvä pitää mielessä, kun kärsimättömyyskohtaus iskee.
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Ruostekukka – Crocosmia
Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii