Pari vuotta sitten kunnostettu vanhan tuvan muuri on odotellut laatoittajaa. Ostin laatatkin jo varmaan toissa syksynä kierrätyskeskuksesta, mutta mutta. On ollut ilmeisesti jotain muuta tekemistä. Onneksi hellaa ei vielä tarvita, vaikka nyt kunnostettuna sitä voisi toki jo käyttää.
Terkut Uuni-Annelle, jos luet tätä: rappaus on pysynyt erinomaisesti!
It has been so mild that I could start the renovating year in February! A lot of projects are hard or impossible to do when the temperature is below zero.Kun kerran on ollut näin lauhaa ja mukavaa, ryhdyin tuumasta toimeen. Laattaleikkurikin oli odottanut työtehtäviä, kun olin vienyt sen kaupungista saareen. Laatoissa on samaa sinistä kuin kynnyksissä ja tuvan jalkalistoissa, joita en aio maalata, ainostaan puhdistaa.
Mukana on myös ystävältä lahjaksi saatu kaunis kuviollinen
Terraviivan Marokko-laatta ja matkamuistolaatta Hollannista. Oli muuten mahtavaa, että laattaleikkurin pystyi virittämään ulos jo helmikuussa, kun ei ollut lunta ja lämpötila oli jo plussalla! Kyllä tämmöinen talvi lisää remonttikautta merkittävästi. Sisätiloissa ei ole paikkaa, missä laattoja leikkaisin, kun se on niin sotkuista puuhaa. Kaupunkiasunnossa se onnistuu kylpyhuoneen lattialla, mutta saaressa minulla ei vielä ole kylpyhuonetta.
Saumoista tuli pakostakin epäsäännöllisiä, kun hellassa, kuten talossakaan, ei juuri ole viivasuoria kulmia. Saumaus jää päivään, jolloin lämpötila on yli viisi astetta.
Pariin pieneen koloon laitoin lapsuuden leikeistä talteen jääneitä lasimosaiikkeja. Ne erottuvat paremmin sitten, kun saumat on käsitelty.
Isäntäpantteri Musti oli tietenkin puuhassa mukana ja tarkasti samalla makuuhuoneen lattian, jonka lankut kiinnitin viime kesänä. Tuossa alakulmassa näkyykin vilaus kynnyksen sinistä.
Iloista sunnuntaita!
