Keväinen retki Ahvenanmaalle, Brändöön Jurmon saarelle.
Huhtikuun puolivälissä kävin Jurmossa, mutta en ehtinyt kirjoittaa kuin yhdestä veneretkestä silloin, kun oli liian paljon puutarharaportoitavaa. Niinpä käydään siellä nyt sitten.
Pojat olivat mukana, sillä paikka on ihan tuttu.
Täällä asuu mm. lapinporokoira Lávvi.
Paljon tutkittavaa!
Piha on lämmin, tuulensuojainen etelärinne ja vaikka oli vasta huhtikuun puoliväli, narsissit olivat jo nupulla.
Krookukset kukkivat ihanasti.
Lumikellot ja idänsinililjat myös.
Tien toisella puolella on...
... ihana vanha piha täynnä lumikellotuppaita.
Minä: Musti, ei saa mennä tien yli!
Musti: En ollut menossa!
Ja sitten oli pelargoneja. Heh, muovikukkia! Ovat pihalla ympäri vuoden ja kukkivat aina.
Jurmossa on hieno lintu- ja näköalatorni, jonne kiipesimme.
Yhteysalus on tulossa satamaan. Jurmoon kulkee vain pieni lautta, sillä tänne ei ole kuin reilun vartin matka Brändön Åvasta.
Sitten kävimme tervehtimässä haikkuja.
Ja lampaita.
Tällä retkellä oppaana toimi Lávvi. Pojat jäivät pitämään taloa siksi aikaa.
Jos haluat lukea jutun veneretkestä Yttre Bredanille, asumattomalle luodolle keskellä meren selkää, se löytyy täältä:
KLIK.