Viime syksynä perustettu kasvimaan nurkkauksen istutusalue on kiinnostavimpia paikkoja tänä keväänä, kun siinä on kaikki uutta! Käyn tsekkaamassa sen vähintään viidesti päivässä.
Tyräkin lakoamiseen on varmaan parikin syytä. Ensinnäkin tuuli: taimi tuskin oli tottunut saariston tuuliolosuhteisiin tähänastisessa elämässään. Jos se selviää hengissä ensi talvesta, se varmaan harkitsee kasvattavansa lyhyemmät varret.
Toiseksi se ei varmaan ole tykännyt yöpakkasistakaan, joista tässä taannoin kärsittiin.
Mutta viimeiset kaksi yötä ollaan pysytty +3 asteen lämpimämmällä puolella ja tänään oli yli 15 astetta varjossa! Sen huomaa puutarhan tapahtumista. On siirrytty pikakelausmoodiin.
Olen niin rakastunut tämän pienen istutusnurkkauksen väreihin, joihin laonnut tyräkki tuo herkullisen oranssin-limensävyisen lisän. Tai toisi se pystykasvuisenakin.
Valkoiset "Azov" -pystykiurunkannukset tuovat lumikin lailla raikkautta ja niiden punaiset varret sointuvat tyräkin vastaaviin. Sipulikukkien versoissa on ihana keväänvihreä sävy. Tuossa on ainakin jotakin tähdikkiä, tähtihyasinttia ja laukkaa, tulppaanejakin.
Pystysuuntaiseen yhteispotrettiin pääsee mukaan myös 'Ruduke' -keisarinpikarililja. Se on ollut nupulla jo pitkään, ehkä nyt lämpökauden alettua kukkia alkaa avautua. Sama on keltavärisellä keisarilla: nuput visusti kiinni yhä.
Keisarinpikarililjalla on jännä lähes musta varsi. Keisareilla on ylimmän lehtikiehkuran ja kukkien välinen osa todella tumma – paitsi keltakukkaisella, jolla se on samaa vihreää kuin varren alaosakin. Tämän keisarin pitäisi olla vaalean oranssikukkainen.
Oikealla on nimettömänä hankittu kaunis imikkä, jolla on hyvin paljon harmaata kuviota lehdissään; lähes kokoharmaat lehdet. Saattaa olla 'Majesté'. Sen takana on iso ruusupuska: portlandruusu 'Duchesse de Rohan'. Rohan-alue alkaa sen takana vähän alempana.
Saman kivipengermän päällä, mutta toisella puolella alas Rohaniin johtavaa ovea, on punahevoskastanja 'Briotii'. Jännään, paljastuuko avautuvien lehtien keskeltä yhtään kukkanuppuja!
Päivän realismikuva. Kivipengermä ja punahevoskastanja ovat kottikärryjen takana. Kuvassa on vanha, laho sauna-liiterirakennus. Kattopeltien irrottaminen on kuumottavaa, sillä tuo nurkka, joka tikkaiden takana näkyy, ei lepää juuri minkään varassa. Hirsi on aikoja sitten lipsahtanut nurkkakiven päältä ja on enää reunastaan parin sentin verran kiven reunan päällä. Maa on siinä vieressä mutavelliä, siksi sauna niin laho onkin.
Pojista on hauskaa, kun rakennukseen pääsee monestakin kolosta.
Muita puu-uutisia: viime syksynä istutettu pikkuinen kuriilienkirsikka 'Brilliant' kukkii!
Eikä rusokirsikallakaan enää kauaa mene. Olen löytänyt siitä seitsemän nuppua. Toissa vuonna oli noin kolme kukkaa (ensimmäiset!), viime vuonna ei yhtäkään, nyt näyttää lupaavalta – ehkä viimein päästään vuotuisen kukinnan alkuun.
Rusoista puheen ollen. Lupailin kuvaavani katajapenkin rusokoiranhampaan, kun se kukkii. No nyt se kukkii!
Kivi, joka näyttää olevan nurkkahirren alla, on oikeasti siitä tänne päin. Pönkäsin siihen tiukasti tukipuun poikittain menevää puuta tukemaan, sillä se on lovettu nurkkahirteen kiinni kunnon liitoksella. Jos se jotain auttaa, ehkä henkisesti ainakin. Että on niinkuin yritetty.
Kaunis pärekatto peltien alta kyllä paljastuu! En ole vielä päättänyt, puranko koko rakennuksen, jätänkö rungon, tuleeko tuosta pärekattoinen huvimaja, vai mitä teen. Tässä on aikaa miettiä – purkaminen on hidasta hommaa – ja haluan katsoa, miltä se näyttää. Olenhan ehkä kierrätyksen maailmanmestari.
Koivut ovat sampanjanvärisiä, kuten kummisetäni sanoisi!
Pojista on hauskaa, kun rakennukseen pääsee monestakin kolosta.
Imikkä Pulmonaria
Keisarinpikarililja Fritillaria imperialis
Kuriilienkirsikka Prunus nipponica var. kurilensis
Lumikki Sanguinaria canadensis
Portlandruusu Rosa Portland-Ryhmä
Punahevoskastanja Aesculus× carnea
Pystykiurunkannus Corydalis solida
Rusokirsikka Prunus sargentii
Rusokoiranhammas Erythronium dens-canis
Syyriansyyssahrami Crocus kotschyanus
Tyräkki Euphorbia