Anteeksi vain blogijuttutykitys, mutta nyt tapahtuu! Kun lumentulo lakkasi ja aurinko porottaa päivät pitkät, etenee kevät, vaikka mikä hanki olisi. Aurinkoisilla paikoilla siis. Varjopaikoissa on melko toivotonta.
Tulppaaninlehtiä tulee esiin.
'Hippolyta' -lumikellot ilmestyvät vähitellen vajoavan lumen seasta. Onkohan se ensimmäinen kukka enää kunnossa, jolle tämä oli jo toinen jakso, kun avautunut kukkanen hautautui kokonaan lumeen.
Samassa muotopuutarhan penkissä näin muutaman tähtisahramin nenänkärjen eilen, tänään ensimmäset kukat avautuivat! Nämä ovat nopeita.
Märkyys, pakkanen ja aurinko yhtä aikaa vioittaa näiden kukkia, kuten joistakin nupuista voi nähdä, mutta onneksi vauriot ovat nyt hyvin vähäisiä – eikä enempää lunta ole luvassa, eikä sadettakaan. Tämä punertava lajike on 'Roseus'.
Ensimmäinen 'S. Arnott' -lumikello alkaa myös päästä takaisin ilmoille.
Alppipenkki alkaa olla lähes vapautunut lumesta, se onkin lämmin paikka. Molemmat syksyllä istutetut myrkkyliljat
Colchicum munzurense ovat elossa ja kukkivat monella kukalla. Tässä on viisi kukkaa!
Ja tässä toisessa neljä. Herkät, pikkuruiset kukat, paljon pienemmät kuin syksyllä kukkivilla myrkkyliljoilla. Tai saa nähdä, kasvavatko kokoa, jos kasvit viihtyvät ja sipulit kasvavat.
Vielä kuva eilen täydessä kukassa lumen alta paljastuneesta "caucasica" -kevätkurjemiekasta. On se niin namu.
Aurinkoista viikonloppua!
Kevätkurjenmiekka Iris reticulata
Tähtisahrami Crocus tommasinianus
