Quantcast
Channel: Saaripalsta
Viewing all articles
Browse latest Browse all 1996

Sinikukkia nupulla

$
0
0
 Nyt ei mene enää kauaa siihen, kun ensimmäiset persiansinililjan kukat avautuvat. Ne, joiden arvasin avautuvan 15.3.

Maaliskuu on ollut kylmä. Oikeastaan samantapainen kuin vuosi sitten, sillä kuvasin juuri tässä sininadan vieressä kasvavan persiansinililjan nupulla 17.3. viime vuonna.
Onneksi ei kumminkaan ole sitä jääkuorta kuin viime keväänä! Maa on tuskin lainkaan roudassa. Mutta monella on varmaan kulunut koko maaliskuu kevättä odotellessa, eikä kymmenen päivän ennuste näytä mitään erityisen lämmintä, oikeastaan pilvinen sää ja kylmä kevät näyttää jatkuvan.

Meillä oli neljä sumuisenkoleaa päivää putkeen. Siitä huolimatta laulujoutsenia on lentänyt yli oikein runsaasti. Ainakin niiden mielestä kesä on tulossa.

Yllätyn joka kevät, kun kurkkaan puksipuuaidan yli sen eteläpuolelle. Atsurihelmililjat, nuo helmililjoista aikaisimmat, nupulla jo!

Sivulta päin otetusta kuvasta näkee ehkä paremmin, että tuosta on pupellettu piippo jos toinenkin. 

Aivan muotopuutarhan vieressä on syreeniaidanne, jonka läpi on kulkenut varsinainen peurojen valtatie. Vedin siihen syksyllä valkoista leveää nauhaa kolmeen kerrokseen, minkä jälkeen valkohäntäpeurojen jälkiä ei ole enää pihallani näkynyt, mutta metsäkauriit ovat jatkaneet kulkuaan nauhojen ali. 
En ollut laittanut aitaa syreenipuskien keskelle, sillä olin kuvitellut, etteivät ne ryteikön läpi kulkisi. Kuinka väärässä olinkaan!
Kuvassa syreenipuska ei enää ole kovin tiheä, ja valkoisia nauhojakin on poistettu, sillä ostin rullan verkkoaitaa, jonka vedin syreeniaidanteen keskelle.

Edellisessä kuvassa verkkoa ei erota, mutta tästä kuvasta sen voi nähdä. Kymmenen metrin rulla riitti muotopuutarhan aidasta syreenien läpi ja vähän risuaidankin eteen.

Verkon vetäminen aidanteen keskelle ei ollut niin hankalaa kuin olin kuvitellut. Olin ajatellut, että aidanteesta pitää leikata puolet pois, mutta riittikin, että sain keskelle sen levyisen tunnelin, jossa mahduin itse liikkumaan. Kymmenen metrin rulla ei ole niin järin paksu tai raskas.
Tässä kohdassa on entisen rakennuksen kivijalka, syreeniä kasvaa sen molemmin puolin ja kaksinkertaisen kivirivin välissäkin.
Jätin ylimmän valkoisen nauhan paikoilleen, vaikka se ei mitenkään näkymää kaunista. Koko tonttia kiertävä valkoinen nauha aidan yläpuolella, reilun 180 cm:n korkeudella, on viimeinkin pitänyt valkohäntäpeurat poissa puutarhastani.
Ja toivottavasti saan vähitellen metsäkauriitkin pidettyä ulkopuolella, mutta ne ovat siitä hankalia, että tulevat olemattoman pienistä koloista ja jopa suurisilmäisen riistaverkon rei'istä.
Ja sitten on vielä jänikset. Rusakoita meidän saarella ei ole, mutta metsäjäniksiä on, toki kauniita kuin mikä, mutta tykkäävät syödä mm. krookuksia.

Tähtisahrameita ei onneksi ole syöty. Ne kukkivat pian!

Toinen projekti, jonka sain päätökseen, on aiempaa isompi pissahaihduttamo sisäkuivikekäymälääni. Sieltä tulee letku ulos tuolta kellarin oven vierestä.
Aiempi haihduttamo oli väärän mallinen, korkea ja syvä. Se oli nurkista löytynyt lasikuituinen pömpeli, jokin veneen osa, ehkä moottorin suojalaatikko. Se ei ikinä oikein toiminut, sillä haihduttamon pitää olla leveä ja laakea. Nyt ostin ison laastipaljun. 
Vanha pömpeli oli upotettu sepeliin ja jäätynyt sinne kiinni. Tyhjensin sen ja kaivoin pois sepeliä, mutta en saanut astiaa maasta irti. Odotettuani pari lauhaa päivää kokeilin kitkuttamalla ja viimein astia nousi. Sitten vähän laajempi kuoppa tilalle, uusi astia sinne, suodatinkankaat taas sen ympärille ja sepeliä päälle.
Lopuksi piti vielä keksiä uusi katto, jotta astiaan ei sada sisään. Koska olen purkamassa saunaa, ja olin jo syksyllä irrottanut saunan puuliiterin oven, kun varastin sen saranat uuteen pihaporttiin, oli ovi joutilaana. Sen alaosa oli lahonnut rikki, mutta ovea piti muutenkin lyhentää tähän tarkoitukseen. Siitä tuli justiin passeli ja nyt odotan jännityksellä, kuinka tämä haihduttamoratkaisu toimii.

Mutta hei, tämän jutun piti olla sinisistä kukista nupulla.
Alppipenkistä on ikävä kyllä syöty aika monta pientä kurjenmiekkaa, mutta istutin niitä niin montaa laatua, että jotain on vielä jäljellä. Lisäksi niiden päällä on nyt suojaverkko, mutta sehän ei estä tihulaisen töitä, jos kyseessä on myyrä.
Tämä kurjenmiekka on pisimmällä, nupusta näkyy jo kukkaväriä, ihan tummaa musteensinistä! Tämä on ehkä kevätkurjenmiekka Iris reticulata"caucasica".

Lisäksi molemmat keväällä kukkivat myrkkyliljat Colchicum munzurenset ovat nupulla ja tästä tyypistä näyttää tulevan kaksi kukkaakin. Aurinkoisella hetkellä ne jo harkitsivat avautumista.

Toivotan aurinkoisia päiviä ja kevään etenemistä, ennusteista huolimatta!


Atsurihelmililja Muscari azureum
Persiansinililja Scilla mischtschenkoana
Sininata Festuca glauca
Tähtisahrami Crocus tommasinianus


Viewing all articles
Browse latest Browse all 1996

Trending Articles