Quantcast
Channel: Saaripalsta
Viewing all articles
Browse latest Browse all 1997

Kiitollinen kotiinpaluu

$
0
0
 Eikö mahda olla niin, että omenapuiden kukinta-aika on suomalaisen pihan kaunein hetki. Tai, hmm, toinen ihana on juhannuksen tienoilla, kun pionit ja ruusut ja monet muut ovat vuorossa. Joka tapauksessa juuri nyt on aivan taivaallista.

Olen niin kiitollinen siitä, että pääsin näkemään tämän. Omenapuu kukassa ja sen alla tulppaanit, suurelta osin jopa samat, jotka näin viimeksi, kun lähdin kotoa. 
Olimme poissa kotoa kymmenen päivää. Se on järkyttävä aika olla erossa puutarhastaan tähän aikaan vuodesta. Lähtöhetket nuppuja katsellen olivat niin hirveät, että kurkkua kuristi. En pystynyt edes tänne blogiin kirjoittamaan, että olen tosiaan poissa niin kauan kuin kymmenen päivää.

Ihme tapahtui ja oli viileää. Merellä on onneksi vielä viileämpää kuin mantereella. Näen ne kukat, jotka olivat nupulla lähtiessämme. Tämä on yksi niistä. Monen vuoden tauon jälkeen 'Blue Flag' -tulppaani teki nupun. Tämä on vanha tulppaani: lajike on 1700-luvulta. Silläkin tavoin tämä on vanha, että olen hankkinut sipulit vuonna 2006. Siirsin pari lapsuudenkodistani tänne omaan kotiini ja joidenkin vuosien kuluttua jäljellä oli enää tämä yksi, joka sai viruksen ja muuttui raidalliseksi. 
Minusta tämä on satumaisen kaunis. Hieman matala se tosin on, jää akileijojen jalkoihin.
Ja taustalla kukkivat 'Peppermintstick' -tulppaanit, jotka näin nupulla ennen kaupunkiin lähtöä! 

Ihan ihme, ihmeiden ihme, ettei kaikki mennyt sivu suun. Tässä on kukassa samat 'Balladet', jotka kuvasin lähes kaksi viikkoa sitten. Onko ikinä aiemmin yhdenkään tulppaanin kukka kestänyt kahta viikkoa? Niiden seuraan on tullut yksi 'Van Eijk'. Ja syreenitulppaani 'Lilac Wonder', sitäkään en missannut. 
Eikä peura ole käynyt syömässä yhtään mitään. Vielä. Ei yhtäkään tulppaania tai liljanvartta. 
Vielä.

Jopa tuomipihlajissa, jotka aloittivat kukinnan, kun lähdin, on yhä muutama viimeinen kukka tallella. Ei näin ole ikinä käynyt, että ne kukkivat puolitoista viikkoa!
Rukouksiini vastattiin. Niihin on viime aikoina vastattu useampaankin kertaan, ne muut kerrat ovat koskeneet kissoja.

Koiranhampaatkin kukkivat yhä! Ne samat, jotka olivat juuri aloittaneet kotoa lähtiessäni. Niiden ympärillä on nyt vain korkeampi keltapeippi- ym. kasvusto.

Särkynytsydän on noussut kukkimaan. Metsäpuutarhapenkissä särkynytsydän on liikuttavan hentoinen, mutta minusta kasvi on kauneimmillaan näin.

Saarniin puhkeaa ihan justiin lehdet. Omenapuita kukkii kaikkialla, tarhaomenia ja villejä siemenestä kasvaneita.

Kun tulin vastikään maininneeksi, että olin aikoinaan kuvitellut japaninvaahteran kasvavan parimetriseksi ja tarhakalliokielojen levittäytyvän sen alla, on tilanne täysin päinvastainen! Kiitos sateisen toukokuun ja sen, että näitäkään ei ole popsittu, kalliokielot ovat mahtavissa mitoissa.

Punaisen villin penkin 'Carnaval de Nice' -tulppaanit ovat auenneet, samoin 'Orange King', ihanan värinen. Kirsikkapuuhun kiipeävä alppikärhö kukkii myös. Kirsikkapuussakin on kukkia vielä auki!

Punaisessa penkissä onkin ainoa menetys. Himalajanjalkalehti on istutettu kahdeksan vuotta sitten ja nyt se teki ensimmäisen kukkanupun. Kukka tuli ja meni sillä välin, kun olin poissa ja marja jäi jäljelle.
Tämä harmittaa erittäin vähän, sillä luotan siihen, että se kukkii joskus uudestaankin. Siihen verrattuna, mitä kaikkea en missannut, tämä on hyvin pieni menetys!

Viereisessä hobittipenkissä 'Bilbo' -narsissit sinnittelevät vielä kukassa, niiden seuraan on tullut narsissivuokko.

Ransu on tyytyväinen. Viileällä nurmella on manulin hyvä köllötellä.

Molemmat pojat ovat tyytyväisiä. Mustilla vain on vähän enemmän kiire.

Kostealla kevätniityllä ovat viimeiset narsissit kukassa, toivottavasti tähtihyasintteja tulee seuraavaksi kukkaan. En ole huomannut niiden nuppuja.
Sademittariin oli kertynyt 20 mm!

Rohanin alkupäässä on ihanan sävykästä: 'Rohan Weeping' -pyökki puhkeaa lehteen mahonginvärisenä, 'Concorde' -happomarjat ovat tummia ja niiden välissä on vaskivarjohiippaa ruskehtavanvihreine lehtineen.

Musti esittelee.

Edempänä Rohanissa on japaninkirsikka 'Royal Burgundy' odottanut minua. Kun saavuimme kotiin eilen, olin niin onnellinen, tästäkin: en ollut menettänyt sen kauneinta kukintaa. Kirsikasta vasemmalle on silkkipioni nupulla: siinä toinen, jonka pelkäsin kukkivan ohi.

'Royal Burgundy' on lähes epätodellinen. Se on myös ohikulkijoiden ilona.

Kun kuvailin söpöläistä Country Rose -tarha-alppikärhöä (etualalla ihastuttava narsissi 'Curlew', istutin ne syksyllä ja ne tuoksuvat gardenialta!), huomasin jotakin hentoista ja vaaleanpunaista kukassa. 
Voi riemun kiljahdus! Se on ystävän kasvattama rusorantaputki!

Se on aivan supersöpö. Toivottavasti se kasvaa ja viihtyy!

Kirsikkaluumun kukinta on tietysti jo loppunut, mutta 'Rosalie' -tulppaanit sen ympärillä vain jatkavat.

Samoin ruusutarhan 'Estella Rijnveld', yksi ihanimmista tulppaaneista.

Kun jatketaan ylös preeriapuutarhalle ja katsotaan sieltä alas Rohaniin, näkyy 'Royal Burgundy' ihanasti naapurin pajua vasten. Nuo valkoiset ovat kaikki tuoksuvaa 'Curlew' -narsissia, ja köynnöstuen alaosassa voi nähdä hentoisen vaaleanpunaista Country Rose -kärhöä. Minun täytyy alkaa kiinnitellä sitä tukeen, ettei se kasva vyydiksi tuen alaosan ympärille.

Vielä kerran muotopuutarhan tulppaanitilanne.
Että osaa ihminen olla onnellinen.


Alppikärhö – Clematis alpina
Happomarja – Berberis
Himalajanjalkalehti – Podophyllum hexandrum
Japaninkirsikka – Prunus Sato Zakura -Ryhmä
Japaninvaahtera – Acer palmatum
Koiranhammas – Erythronium
Narsissivuokko – Anemone narcissiflora
Pyökki – Fagus sylvatica
Rusorantaputki – Ligusticum mutellina
Silkkipioni – Paeonia wittmanniana
Syreenitulppaani – Tulipa bakeri
Särkynytsydän – Lamprocapnos spectabilis
Tarha-alppikärhö – Clematis Atragene-Ryhmä
Tarhakalliokielo – Polygonatum× hybridum
Tähtihyasintti – Camassia
Vaskivarjohiippa – Epimedium× warleyense

Viewing all articles
Browse latest Browse all 1997

Trending Articles