Napsin kuvia aamulla: rohtosormustinkukka aamukasteessa. Kaste on kova, meillä on viileät yöt, viime yönäkin vain 14,5 astetta, vaikka säätiedotuksessa puhutaan trooppisista öistä.
Pidän nyt erityisesti tästä kohdasta; siksi, että siinä on uutuuden viehätystä ja myös noiden itsekseen tulleiden korkeiden hujoppien takia. Rohtosormustinkukka, ukontulikukka ja laidunkarstaohdake – eihän tämä kohta näyttäisi miltään ilman noita ylläreitä.
Seassa yrittävät sinnitellä viime vuonna istutettu punalatva ja tämä 'Summer Skies' -ritarinkukka, mutta ehkäpä ne ensi vuonna saavat paremmin elintilaa.
Korkeat varret tarjoavat lisäksi tukea siemenestä kasvatetuille ruusunätkelmille. Ajattelin niiden tukeutuvan kivimuurin takana olevaan risuaitaan, mutta se on liian kaukana – täytyy rakentaa säleikköä muurin tälle puolelle. Luin juuri Nettimartan ihanista köynnöstukiratkaisuista, siinäpä mahtavia ideoita!
Ukontulikukka ♥ Näitä alkaa putkahdella maasta itsekseen, kun vähän kuopsuttaa. Taustalla rikkaporkkanaa.
Tein penkkiin vähän lisäistutuksia, sillä se laajeni keväällä. Unohdin ottaa kuvan kahdesta kuminakylvöksestä, mutta tässä jälkikäteen otettu kuva: siemenet kahdelta eri myyjältä, kylvetty tismalleen samaan aikaan, samaan multaan ja mikä ero itämisessä! Vasemmanpuoleinen purkki, nyt jo maahan istutettu, oli täynnä kuminaa laidasta laitaan. Oikeanpuoleisessa iti vain muutama. Siemenmyyjillä on eroja.
Olisin voinut käyttää tätä kuvaa huijaukseen esim. kasvualustojen kokeilussa tai kuun vaiheen mukaan kylvössä, mutta totuus on, että kaikki muu on tasan samaa paitsi siementen myyjä.
Alempana paahdepenkissä kukkivat sikurit täyttä häkää. Niiden taustalla on keto keltamataroineen – mikä hunajainen tuoksu, saisipa sen liitettyä kuvaan.
Sikurit täytyy kuvata aamulla, sillä kukat menevät suppuun jo iltapäivällä.
Haarapääskyt pesivät räystään alla aivan katonharjalla, taitaa olla jo kolmas poikue, jos olen pysynyt laskuissa. Vanhemmat tekevät hurjia syöksyjä kohti, jos pesän lähelle menee, vaikka eihän sen lähelle edes pääse, kun se on kahdeksan metrin korkeudessa!
Pojat pelastautuivat syöksyiltä lautakasaan, tosin Musti melko paljon järkevämmin suojaverkon lomaan. Mutta Ransu onkin tuollainen hönö.
Lautakasan vieressä on oranssi penkki, jonka ruskosormustinkukkaa ihailen vähintään kymmenen kertaa päivässä. Siinä on kahdeksan kukkavartta! Ehkä kannatti odotella lehtiruusukkeen ja juuriston kasvamista kolme vuotta.
Tässä vielä tämän aamun auringossa. Kukan lajinimi ferruginea onkin täydellinen: se tarkoittaa ruosteenväristä. Ooh ja aah. Tämä on livenä vielä kauniimpi kuin missään kuvassa.
Mennään sitten vielä Rohanin suuntaan. Katajanaluspenkin rikkaporkkanabileet eilisillan hämyssä. Ransu demonstroi lämpäreen kokoa. Se on huikaiseva, ja rikkakasvimaisuudesta huolimatta jotkut ohikulkijatkin (joilla on hyvä maku) ovat pysähtyneet ihailemaan sitä.
Rikkaporkkana on selvästi opportunisti. Kun katajasta romahti suurin osa, paljastui maata ja avot! Viime kesänä siinä kukki valtoimenaan pioniunikkoa, mutta tänä vuonna sekin on joutunut tyytymään reunapaikkoihin. Viime vuonna porkkanat vasta kasvattelivat lehtiruusukkeitaan.
Sitten Rohanin päätyyn.
Ransu tutkii mamman aikaansaannosta (ruusu-koristeheinäpenkin kaivuuta, reunustusta ja istuttamista sekä lahon saunan seinänvierustan perkuuta nokkosista). Tämä oli eilen illalla, tämän aamun pihakierroksella hän kävi siinä pissalla.
Sama paikka tänä aamuna. Jos kaipaatte viileyttä, tervetuloa tänne saaristoon! Eilenkin oli vain 25 astetta, ja kun tuuli vilpoisasti mereltä, oli se varsin mukavaa kaivuuta ajatellen. Kun asuu saarella, saapuu tuuli mistä suunnasta tahansa viilentävän meren yli.
Tähkähelmikkä aamun valossa.
Päivän kuva rikkaporkkana 'Dara':sta.
Keltamatara – Galium verum
Kumina – Carum carvi
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Rikkaporkkana – Daucus carota
Ritarinkukka – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Roskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Sikuri – Cichorium intybus
Tähkähelmikkä – Melica ciliata
Ukontulikukka – Verbascum thapsus
Pidän nyt erityisesti tästä kohdasta; siksi, että siinä on uutuuden viehätystä ja myös noiden itsekseen tulleiden korkeiden hujoppien takia. Rohtosormustinkukka, ukontulikukka ja laidunkarstaohdake – eihän tämä kohta näyttäisi miltään ilman noita ylläreitä.
Seassa yrittävät sinnitellä viime vuonna istutettu punalatva ja tämä 'Summer Skies' -ritarinkukka, mutta ehkäpä ne ensi vuonna saavat paremmin elintilaa.
Korkeat varret tarjoavat lisäksi tukea siemenestä kasvatetuille ruusunätkelmille. Ajattelin niiden tukeutuvan kivimuurin takana olevaan risuaitaan, mutta se on liian kaukana – täytyy rakentaa säleikköä muurin tälle puolelle. Luin juuri Nettimartan ihanista köynnöstukiratkaisuista, siinäpä mahtavia ideoita!
Ukontulikukka ♥ Näitä alkaa putkahdella maasta itsekseen, kun vähän kuopsuttaa. Taustalla rikkaporkkanaa.
Tein penkkiin vähän lisäistutuksia, sillä se laajeni keväällä. Unohdin ottaa kuvan kahdesta kuminakylvöksestä, mutta tässä jälkikäteen otettu kuva: siemenet kahdelta eri myyjältä, kylvetty tismalleen samaan aikaan, samaan multaan ja mikä ero itämisessä! Vasemmanpuoleinen purkki, nyt jo maahan istutettu, oli täynnä kuminaa laidasta laitaan. Oikeanpuoleisessa iti vain muutama. Siemenmyyjillä on eroja.
Olisin voinut käyttää tätä kuvaa huijaukseen esim. kasvualustojen kokeilussa tai kuun vaiheen mukaan kylvössä, mutta totuus on, että kaikki muu on tasan samaa paitsi siementen myyjä.
Alempana paahdepenkissä kukkivat sikurit täyttä häkää. Niiden taustalla on keto keltamataroineen – mikä hunajainen tuoksu, saisipa sen liitettyä kuvaan.
Sikurit täytyy kuvata aamulla, sillä kukat menevät suppuun jo iltapäivällä.
Haarapääskyt pesivät räystään alla aivan katonharjalla, taitaa olla jo kolmas poikue, jos olen pysynyt laskuissa. Vanhemmat tekevät hurjia syöksyjä kohti, jos pesän lähelle menee, vaikka eihän sen lähelle edes pääse, kun se on kahdeksan metrin korkeudessa!
Pojat pelastautuivat syöksyiltä lautakasaan, tosin Musti melko paljon järkevämmin suojaverkon lomaan. Mutta Ransu onkin tuollainen hönö.
Lautakasan vieressä on oranssi penkki, jonka ruskosormustinkukkaa ihailen vähintään kymmenen kertaa päivässä. Siinä on kahdeksan kukkavartta! Ehkä kannatti odotella lehtiruusukkeen ja juuriston kasvamista kolme vuotta.
Tässä vielä tämän aamun auringossa. Kukan lajinimi ferruginea onkin täydellinen: se tarkoittaa ruosteenväristä. Ooh ja aah. Tämä on livenä vielä kauniimpi kuin missään kuvassa.
Mennään sitten vielä Rohanin suuntaan. Katajanaluspenkin rikkaporkkanabileet eilisillan hämyssä. Ransu demonstroi lämpäreen kokoa. Se on huikaiseva, ja rikkakasvimaisuudesta huolimatta jotkut ohikulkijatkin (joilla on hyvä maku) ovat pysähtyneet ihailemaan sitä.
Rikkaporkkana on selvästi opportunisti. Kun katajasta romahti suurin osa, paljastui maata ja avot! Viime kesänä siinä kukki valtoimenaan pioniunikkoa, mutta tänä vuonna sekin on joutunut tyytymään reunapaikkoihin. Viime vuonna porkkanat vasta kasvattelivat lehtiruusukkeitaan.
Sitten Rohanin päätyyn.
Ransu tutkii mamman aikaansaannosta (ruusu-koristeheinäpenkin kaivuuta, reunustusta ja istuttamista sekä lahon saunan seinänvierustan perkuuta nokkosista). Tämä oli eilen illalla, tämän aamun pihakierroksella hän kävi siinä pissalla.
Sama paikka tänä aamuna. Jos kaipaatte viileyttä, tervetuloa tänne saaristoon! Eilenkin oli vain 25 astetta, ja kun tuuli vilpoisasti mereltä, oli se varsin mukavaa kaivuuta ajatellen. Kun asuu saarella, saapuu tuuli mistä suunnasta tahansa viilentävän meren yli.
Tähkähelmikkä aamun valossa.
Päivän kuva rikkaporkkana 'Dara':sta.
Keltamatara – Galium verum
Kumina – Carum carvi
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Rikkaporkkana – Daucus carota
Ritarinkukka – Delphinium
Rohtosormustinkukka – Digitalis purpurea
Roskosormustinkukka – Digitalis ferruginea
Ruusunätkelmä – Lathyrus latifolius
Sikuri – Cichorium intybus
Tähkähelmikkä – Melica ciliata
Ukontulikukka – Verbascum thapsus